Mikael Agricola -seura

Kuva: Ilari Aalto

Se tapactui sijs nijnä peiuine / Ette yxi Käsky wloskeui Keisarild Augustuselda / ette caiki Mailma piti Werolisexi laskettaman. Ja teme weron laskema oli ensimeinē / ia silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies ylitze Syrian maan. Ja menit itzecukin Caupungihins andaman heidens arwatta. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupūgist yles meni Judeaā Dauidin Caupūgin ioca cutzutā Bethlehem / Sille ette hen oli Dauidin Honest ia perehest / ette henē piteis mös itzens aruauttaman Mariā henē kihilatun Emēdens cāsa ioca oli rascas. Nin tapactui heidē sielle ollesans / ette synnyttemisē peiuet tulit teutetyxi. Ja hen synnytti poian henen Esikoisens / ia kiäri henen capalohin / ia laski henen Seimen / sille ettei ollut heille sija maiassa.

Nämä jouluevankeliumin (Lk 2:1–7) sanat ovat Mikael Agricola -seuran jäsenille tutut. Agricolan kääntämä Evankeliumi ajoittaa Jeesuksen syntymän Rooman valtakunnan keisarin Augustuksen (63 eKr – 14 jKr) ja Syyrian provinssin maaherran Quiriniuksen (Publius Sulpius Quirinius, 45 eKr – 21 jKr) aikaan ja täsmentää ajoituksen tuona aikana tapahtuneen veronkannon päiviin (vuonna 6 jKr). Agricola paikantaa myös evankeliumin sanoin tämän tapahtuman Betlehemiin ja siellä yhteen eläinten ulkosuojaan. Agricolan suomentamat sanat mainitsevat edelleen nimeltä Galileasta olevan Josefin ja hänen kuulumisensa kuningas Daavidista polveutuvaan sukuun sekä hänen raskaan olevan morsiamensa Marian.

Agricola siis aktualisoi kirkon perinteen mukaan ensimmäisen joulun historialliseksi tapahtumaksi, ei keksityksi, herttaiseksi saduksi. Tämä liittyi kristinuskon tärkeimpään opetukseen Jeesuksen sekä jumalallisesta että inhimillisestä olemuksesta. Yliluonnollisesti alkunsa saanut Jeesus syntyi ja kuoli ihmisen tavoin ja heräsi sitten yliluonnollisesti kuolleista. Tästä syystä Agricola kuvaa tarkasti Jeesuksen syntymän ajalliset ja paikalliset olosuhteet.

Mikael Agricola -seura on jälleen toiminut yhden vuoden lisää ollen nyt 12-vuotias. Seura on vakiinnuttanut paikkansa ja asemansa sekä Turun seudulla että valtakunnallisesti. Kuluneena vuonna seura on järjestänyt esitelmätilaisuuksia ja Pohjanmaalle Agricolan jalanjäljissä suuntautuneen kevätretken. Mikael Agricolan päivänä 9.4. Seura laski seppeleen Mikael Agricolan patsaalle Turun tuomiokirkolla, ja samana päivänä FM Ilari Aalto piti Turun Maarian pappilassa esitelmän keskiajan kirjallisten lähteiden paljastamasta aineellisesta kulttuurista. Kevätkokouksen yhteydessä FT Sonja Hukantaival kertoi rakennusten rituaalikätköistä. Seuran syyskokouksen yhteydessä TT Juhani Holma piti esitelmän dominikaanien vaikutuksesta Agricolan tuotannossa.

Vuoden aikana toteutunut toiminta on ollut Seuran strategian mukainen. Siinä on ollut kaksi painopistealuetta: 1) Tehdä Mikael Agricola ja hänen elämäntyönsä sekä jatkumo tunnetuksi suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti koululaitoksessa ja laajalti kulttuurielämässä ja 2) toimia tieteellisenä seurana.

Seura saa kiittää kaikkia toimintaan osallistuneita, erityisesti erityisasiantuntija Ossi Tuusvuorta, johtaja Raimo Kesosta, sihteeri Ilari Aaltoa, taloudenhoitaja Aapo Parkkosta, tilintarkastajia Lea Heinonen-Eerolaa ja Hannu Kalliota ja hallituksen erityisasiantuntijoita Juhani Holmaa, Heikki Jääskeläistä ja Katariina Ylikännöä.

Reformaation merkkivuoden 2017 päätyttyä Seuran hallitus päätti päivittää toimintastrategiansa. Tässä yhteydessä syntyi ajatus uudistaa laajemminkin Seuran toimintaa vastaamaan elettävän ajan haasteita, joista yksi suurimmista on taloudellinen. Hallitus asetti tätä varten työryhmän puheenjohtajanaan Juhani Holma. Jäseninä toimivat Heikki Jääskeläinen, Ossi Haaramäki, Ossi Tuusvuori Ilari Aalto, Aapo Parkkonen. Työryhmä päätti muutenkin uudistaa Seuran toimintaa ja toimintatapaa. Jatkossa seuran hallituksen töitä jaetaan tasaisemmin eri vastuualueille. Samalla seuran näkökulmaa laajennetaan Agricolan henkilöstä Agricolan aikaan johtaneisiin ilmiöihin (keskiajan lopun kirkko ja kulttuuri), Agricolaan kytköksissä olleisiin henkilöihin ja Agricolan jälkivaikutukseen

Mikael Agricola -seuran pitkäaikainen varapuheenjohtaja professori emerita Kaisa Häkkinen luopui tästä luottamustoimesta syyskokouksen 2017 yhteydessä. Vuotta myöhemmin, syyskokouksessa 2018 hallituspaikkansa jättivät professori Markus Hiekkanen, tohtori Ossi Haaramäki ja kustannustoimittaja Marja Sevón. Hallituksen varajäsen FM Ilari Aalto jätti myös paikkansa. Saamme kiittää kaikkia heitä siitä arvokkaasta työstä, mitä he ovat vaivojaan säästämättä tehneet toimimalla eri tavoin Seuran toiminnassa sekä sen suunnittelussa ja hallinnoinnissa.

Kymmenen vuotta Seuran puheenjohtajana toiminut professori Jyrki Knuutila jätti myös tämän luottamustehtävän ja samalla hallituspaikkansa. Perusteena tälle oli se, että uuden toimintastrategian myötä on hyvä vaihtaa vetovastuuta. Syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi tohtori Juhani Holman ja uusiksi hallituksen jäseniksi kirkkoherra Sari Lehden, tohtori Nobufumi Inaban, pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen, arkkipiispa emeritus Jukka Paarman, filosofian maisteri Katariina Ylikännön ja professori Erkki Sutisen. Varajäseniksi valittiin Jussi Nuorteva ja Heikki Jääskeläinen. Pysyvänä neuvonantajana jatkaa Ossi Tuusvuori.

Häkkinen, Haaramäki, Hiekkanen, Sevón ja Knuutila ovat luvanneet osallistua jatkossakin monin tavoin Seuran toimintaan uusien, kehitettävien toimintatapojen mukaisesti.

Mikael Agricola -seuran puolesta toivotamme kaikille Seuran jäsenille rauhaisaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2019!

Jyrki Knuutila                                                         Ilari Aalto

Puheenjohtaja                                                         Sihteeri