Historiantutkimus ja asiakirjalähteet (2011-)
Viipurin vanhasta tuomiokirkosta on säilynyt kirjoitettuja lähteitä aina 1400-luvulta alkaen. Rakennukseen liittyviä asiakirja-aineistoja säilytetään kirkkorakennuksen ylikansallisen menneisyyden seurauksena useissa eri arkistoissa. Tutkimushankkeen olennaisena osana on myös kirkkoa koskevien asiakirjojen aiempaa laajempi tarkastelu. Keskeisenä tavoitteena on jäljittää kirkon rakentamisen historiaa, mutta myös näkökulmat kirkkorakennuksen käyttöön ja sen asemaan Viipurin kaupunkiyhteisön tilana ovat tärkeitä. Asiakirjoista voidaan selvittää esimerkiksi 1600-luvun hautausten sijaintia ja laajuutta kirkossa ja kirkkomaalla.
Harvat keskiaikaiset lähteet ovat säilyneet pääsääntöisesti alkuperäisten asiakirjojen kopioina. Viipurin kaupunginkirkosta löytyy 1400-luvun loppupuolelta vajaa kymmenen asiakirjaa, jotka liittyvät lähinnä eri alttareille annettuihin lahjoituksiin.
Viipurin kaupunginkirkkoon haudattuja vuoden 1599 tileissä. Kansallisarkisto.
Uudelta ajalta kirkkoa koskevia lähteitä löytyy huomattavasti enemmän. 1500- ja 1600-lukujen lähteet ovat lähes yksinomaan tilikirjoja, ja niissä on tietoja kirkon ja seurakunnan kantamista veroista, hankinnoista ja esimerkiksi rakentamisen ja korjaustöiden kuluista. Lisäksi tileissä on luettelot kirkkoon ja kirkkomaalle haudatuista sekä kannetuista hautamaksuista. Kirkon tilejä on säilynyt vuosilta 1599–1601, 1655–1665 sekä 1678. Lisäksi kirkosta on mainintoja Viipurin raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa 1620-luvulta alkaen. Ruotsin aikaa (vuoteen 1710) koskevat lähteet kuuluvat ns. voudintilien ja läänintilien kokoelmaan, ja niitä säilytetään Suomen kansallisarkistossa. Lisäksi 1700-lukua edeltäviä lähteitä saattaa löytyä myös Ruotsin valtionarkistosta, minkä selvittäminen on hankkeen yhtenä tavoitteena.
Viipurin tuomiokirkon tileissä on runsaasti tietoja esimerkiksi kirkossa tehdyistä korjaustöistä. Vuoden 1661 toukokuulla on kirjattu muun muassa lasimestarille maksettuja palkkoja kirkkoon tehdyistä ikkunoista sekä puusepän palkkoja muun muassa kirkon eteläisestä ovesta. Kansallisarkisto.
Venäjän ajan (1710–1917) asiakirjoja säilytetään Moskovan ja Pietarin arkistoissa sekä osin myös Mikkelin maakunta-arkistossa. Autonomian ajan lähteitä on myös kansallisarkistossa. Kirkosta on jonkin verran myös itsenäisyyden ajan (1917–1944) aineistoja, muun muassa kellotornin mittauspiirustukset 1930-luvulta.