Mikael Agricola -seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 18.11.2024 klo 17 Turun tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa, Eerikinkatu 3, II kerros.
Kokouksen jälkeen klo 18 professori Jyrki Knuutila pitää esitelmän aiheesta Mikael Agricola ja pyhimysten muistopäivät.
Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.
Tervetuloa!
Mikael Agricola -seuran syysretki järjestetään torstaina 24.10.
Retki suuntautuu Rauman, Sastamalan ja Huittisten kirkkoihin. Asiantuntijaoppaana on professori Markus Hiekkanen. Hinta 20 € seuran jäseniltä, muilta 25 €/hlö.
Alustava aikataulu
7.45 Kokoontuminen Tuomiokirkolle
8.00 Lähtö Raumalle
9.30 Rauman Pyhän ristin kirkko
10.20 Rauman rauniokirkko (säävaraus)
12.15 lounas Sastamalassa (omakustanteinen)
13.30 Sastamalan Pyhän Marian kirkko
14.30 Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
15.45 Huittisten Pyhän Katariinan kirkko
17.45 Paluu Turkuun
Ilmoittautuminen Tanja Toropaiselle (tanja.toropainen@utu.fi) viimeistään 14.10.
Mikael Agricola -seuran syysretki järjestettiin torstaina 5.10., ja se suuntautui tänä vuonna Piikkiön, Sauvon ja Paimion kirkkoihin. Matkaohjelma oli seuraavanlainen:
9.15 Kokoontuminen Turun tuomiokirkolle
9.30 Lähtö Tuomiokirkolta
10.00–10.45 Piikkiön kirkko
11.15–11.50 Sauvon kirkko
12.15–13.30 Ruokailu Cafe & Bistro Iivarissa
13.45–14.30 Paimion Pyhän Mikaelin kirkko
14.45–15.00 Räpälän kirkonpaikka Paimiossa
15.30 Paluu Tuomiokirkolle
Asiantuntijaoppaana toimi professori Markus Hiekkanen.
Matka oli oikein onnistunut. Heikki Jääskeläinen kuvasi matkalta valokuvia, joista löytyy kuvagalleria osoitteesta https://hj.pictures.fi/i/4s9uTqUpzyR72HZfeDGVrwWhYxMtn6CE
Sauvon kirkko. – Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto
Professori Markus Hiekkanen piti Mikael Agricola -seuran kevätkokouksessa 17.4. esitelmän aiheesta Mikael Agricola ja Turun tuomiokirkko. Esitelmä videoitiin ja se on nyt katseltavissa YouTubesta Mikael Agricola -seuran kanavalta.
Seuran kevätkokous järjestetään Turussa maanantaina 17.4. kello 17 Raisiossa, Raision seurakuntatalon kokoushuoneessa osoitteessa Kirkkoherrankuja 2.
Kokouksen jälkeen professori Markus Hiekkanen pitää esitelmän aiheesta Mikael Agricola ja Turun tuomiokirkko.
Mikael Agricola -seuran yhteistyöseura Pernajan Agricola-seura on mukana järjestämässä Mikael Agricolan päivän juhlaa Pernajassa:
Pikku-Mikael kuulee enkelikuoron laulavan Pernajan kirkonkylän harjulla ja kertoo siitä kirkkoherra Bertilille kirkkodraamassa Mikael ja Taivaan vallat, joka esitetään ensimmäisenä pääsiäispäivänä 9.4. klo 18 Pernajan kirkossa. Myös Suomen liput liehuvat jälleen Mikael Agricolan päivän kunniaksi.
Mikael Agricolan muistopäivän juhlan Pernajan kirkossa avaa Pernajan Agricola-seuran puheenjohtaja, runoilija Kai Nieminen. Kirkkoherra Mikko Alava kertoo enkeli Mikaelista, Pernajan kirkon keskiaikaisesta suojelupyhimyksestä, joka on antanut aiheen kirkon alttarin yläpuolella olevaan, taiteilija Lennart Segerstrålen lasimaalaukseen vuodelta 1939. Agricolakin lienee saanut nimensä enkeli Mikaelin mukaan. Kirkkoherra Mikko Alava puhuu myös Mikael Agricolan ensimmäisestä käännöstyöstä suomen kielelle, ABC-kirjasta ja sen kymmenestä käskystä.
Pernajassa syntynyt suomen kielen ja kirjallisuuden isä, Raamatunsuomentaja ja Suomen uskonpuhdistaja kuoli 476 vuotta sitten palatessaan rauhanneuvottelumatkalta Moskovasta. Mikael Agricolan päivää vietetään hänen kuolinpäivänään 9.4. siksi, että hänen syntymäpäiväänsä ei tiedetä. Hän syntyi noin vuonna 1510.
Musiikkipitoinen kirkkodraama
Kirkkodraaman Mikael ja Taivaan vallat on kirjoittanut ja ohjannut Tuovi Putkonen. Kirkkodraamassa esiintyvät solisteina Maria Linde ja Konstantin Zhigalov sekä kirkkoherra Bertilin roolissa Marko Putkonen. Pikku-Mikaelia esittää Vili Selín ja lapsienkeleitä Minja Heinonen, Fedja Luukkonen, Jade Saraste ja Lianna Selín. Aikuisenkeleinä esiintyy Agricola-kuoro. Kirkkodraaman musiikin on suunnitellut kanttori Suvi af Hällström, joka soittaa myös urkusoolon. Muut muusikot kuuluvat Trio Vinrödiin: Elina Mieskolainen, Sofia Tarkkanen ja Jorma Ojanperä.
Agricolan päivän juhlan järjestävät Pernajan Agricola-seura, Agricolan suomalainen seurakunta ja Loviisan kaupunki. Juhlaan on vapaa pääsy.
Karjalan rautakauden ja keskiajan merkittävä arkeologian ja historian alojen tutkija Aleksandr Ivanovitš Saksa menehtyi 14. elokuuta kuluvaa vuotta. Hän oli syntynyt Petroskoissa 11. elokuuta 1951. Lapsuutensa hän vietti pääosin Inkerin Kupanitsassa, tuolloisesta Leningradista kaakkoon olevassa maalaiskunnassa, jonka Korkka-nimisessä kylässä suvun talo oli. Aleksandrin, Sašan, lapsuuden kieli oli inkerinsuomi.
Aleksandr Saksa sai virikkeen arkeologiaan elämäntiellään asuinympäristönsä muinaisuudesta, rautakauden lopun hautakummuista. Muistellessamme kerran Viipurissa lapsuuksiamme huomasimme yhtäläisyyden elämissämme: molemmat olivat lapsina kaivaneet maata niin kuin ”oikeat” arkeologit. Samalla myös kohteet olivat mutkien kautta erikoisella tavalla sukua toisilleen: hän kaivoi Kupanitsan muinaisgermaanista menneisyyttä, minä Oulussa saksalaisten toisen maailmansodan aikaisen varikon paikalla. Olimme samaa mieltä: sittemmin nuo kaivelut vaikuttivat tulevaisuutemme elämänvalintaan samoihin aikoihin 1970-luvun alussa.
Kuten arkeologian opiskelijan elämään kuuluu, teki Sašakin kenttätöitä ammattiarkeologien ohjauksessa ja opastuksella esimerkiksi Käkisalmen linnoituksella, jonka historia teki häneen erityisen vaikutuksen. Sen kautta hän sanojensa mukaan hahmotti ensimmäisen kerran niitä monimutkaisia muinaisia valta- ja valtaustapahtumia sekä tapahtumainkulkuja, joiden poliittiset jäljet olivat voimakkaasti olemassa ja joita pidettiin yllä Neuvostoliitossa vielä 1970-luvulla ja pitkälle sen jälkeenkin aina nykypäiviin asti.
Opiskeluaikanaan Aleksandr osallistui myös Viipurin kaupunkiarkeologiseen tutkimukseen Vjatšeslav Tjulenevin johdolla ja opastuksella. Alue oli neuvostoliittolaisessa yhteiskunnassa vieläkin arempi ja polttavampi tutkimuspoliittinen kenttä kuin Käkisalmi. Hän oli muun muassa mukana kaivauksilla, joissa löydettiin osa 1470-luvulla rakentamaan aloitettua Viipurin kaupunginmuuria sekä sen lisäsiipeä, joka 1550-luvulla yhdisti muuratun kuuluisan Pyöreän tornin osaksi kaupunginmuurin linnoitusvyöhykettä. Muurien sijainti merkittiin kaivausten jälkeen kadun ja torin pintaan muusta pinnoitteesta eroavalla kiviaineksella. Se lienee edelleen paikallaan kertomassa havainnollisella tavalla kaupungin vanhemmasta historiasta ja historian elävöittämisestä. Viipurin kaivauksia ja niiden seurantaan hän jatkoi vielä viimeisinä vuosinaan julkaisten niistä perustavan tärkeitä synteesikirjoituksia.
Hän työskenteli 1970-luvulla laajemminkin kesäisin erilaisilla kaivauksilla, pääosin Karjalan Kannaksella, mutta myös Äänisen alueella. Samalla hän sai kaivauskauden ulkopuolella käytännön kokemusta löytöjen puhdistamisessa, luetteloinnissa ja kaivauskarttojen piirtämisessä. Jo samalla vuosikymmenen lopulla hän pääsi osallistumaan Suomalais-neuvostoliittolaisen tieteellis-teknisen yhteistyökomitean (ns. TT-komitea) arkeologian alan työryhmän työskentelyyn. Se tuli avaamaan suomen kielen taitoiselle Aleksandrille mahdollisuuden laajaksi muodostuneeseen ystäväkuntaan ja yhteistyöhön valtiorajan länsipuolella.
Pietarin tiedeakatemiaan affilioituneena hän saattoi jatkaa arkeologian opiskelujaan, jotka suuntautuivat yhä voimakkaammin Karjalan myöhäiseen rautakauteen ja keskiaikaan. Neuvostoliiton kommunistisen diktatuurin romahdettua 1991 ja yhteiskunnan lyhyeksi jääneen demokratisoitumisen aikana Saksa pääsi Joensuun yliopiston, nykyisen Itä-Suomen yliopiston, jatko-opiskelijaksi. Täällä hän vuonna 1998 väitteli filosofian tohtoriksi tutkimuksellaan Rautakautinen Karjala, Muinais-Karjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys. Väitöstilaisuuden jälkeinen karonkka oli kaikkien läsnäolijoiden mieliin jäänyt tilaisuus, jossa venäläiset ja suomalaiset arkeologit vapautuneesti saattoivat muistella aikaisempia monien kirjoitettujen ja kirjoittamattomien sääntöjen sitomia yhteyksiä ja yhteistyötä samalla silti nähden tulevaisuuden lupaavat näköalat. Pian tämän jälkeen Saksasta tuli Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen dosentti. Toista väitöskirjaansa Karjalan varhaishistoriasta hän puolusti Pietarin valtionyliopistossa vuonna 2007. Hän oli yksi tärkeimmistä monumentaalisen Viipurin läänin historian kirjoittajista.
Mikael Agricola -seuramme piiriin Aleksandr Saksa tuli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ollen mukana Kuolemanjärven Agricola-muistomerkin kunnostus- ja ylläpitohankkeessa. Erityisen tärkeäksi hänen roolinsa muodostui seuran päätettyä pystyttää Viipuriin uudelleen toisen maailmansodan aikana kadonnut Mikael Agricolan muistoveistos. Dosentti Saksa toimikin tässä yhteydessä korvaamattomana yhteyksien luojana venäläiseen byrokratiaan ja kirkolliseen maailmaan. Agricola-muistomerkin paljastaminen 5.6.2009 oli yksi Mikael Agricola -seuran merkittävimpiä tekoja
Seuramme yhteistyö Viipurin suuntaan jatkui tämän jälkeen voimakkaana. Vuosikymmenen lopussa käynnistettiin suuri hanke, Viipurin keskiaikaisen kaupunginkirkon ja samalla alkuperäisen Viipurin hiippakunnan (1554–1723) tuomiokirkon arkeologiseksi tutkimukseksi ja restauroimiseksi. Rakennus oli monien vaiheiden jälkeen tuhoutunut lopullisesti talvisodan pommituksissa helmikuussa 1940 ja jäänyt raunioksi, jonka asema neuvostoliittolaisessa ja sen jälkeen venäläisessä kulttuuripolitiikassa oli ristiriitainen.
Seuramme hankkimin apurahoin ja avustuksin kaupunginkirkon rauniossa tehtiin laajoja arkeologisia tutkimuksia. Aleksandr Saksa johti niitä ja niistä vastasi Venäjän muinaismuistolain mukaan. Työ kasvoi sekä venäläisten että suomalaisten kenttäavustajien turvin kasvoi tutkimukselliseksi ja kulttuuripoliittiseksi avainhankkeeksi aikana, jolloin Venäjän kehitys epädemokraattiseen suuntaan oli vielä alussaan. Aleksandr Saksan osuus seuramme vankkumattomana tukena ja tieteellisen kenttätutkimuksen takaajana oli ratkaiseva. Hänen työnsä henki elää, vaikka aika on muuttunut kylmäksi ja yhteistyötä ei enää voi olla.
Heikentyvän terveytensä takia Saša siirtyi vähitellen sivummalle työelämässä, mutta seuramme yhteys häneen säilyi. Hän muun muassa piti merkittäviä esitelmiä seuran kokouksissa arkeologisesta tutkimustyöstään Viipurin kaupungissa ja Viipurin keskiaikaisen kaupunginkirkon tutkimuksessa. Hän myös jatkoi työtään Venäjän tiedeakatemian Aineellisen kulttuurin historian laitoksen johtavana tutkijana ja konsulttina.
Aleksandr Saksa siunattiin Pyhän Marian kirkossa Pietarissa ja laskettiin haudan lepoon Kupanitsassa. Hänen muistonsa Karjalan ja Viipurin esihistorian ja keskiajan tutkijana, yhteistyökumppanina kahden erilaisen valtion välillä sekä lämpimänä, rakastettavana ja viisaana ihmisenä säilyy muistossamme.
Markus Hiekkanen, 21.11.2022
Herra, olkoon minulla vahva usko sydämessä, pelastuksen kypärä päässä, Kristuksen merkki otsassa, totuuden sana sydämessä ja suussa. / Olkoon mielessäni hyvä tahto ja rinnassani alati palava rakkaus Jumalaa ja lähimmäisiäni kohtaan. / Tehköön myötäkäyminen minut nöyräksi, vastoinkäyminen kärsivälliseksi. Olkoon omassatunnossani rauha. / Anna minun pysyä elämäni loppuun saakka ja tulevaan iankaikkiseen elämään asti vahvana sinun hyvyydessäsi. Aamen.
Mikaelin päivän seminaari pääkirjaston Studiossa 29.9.2024 klo 15−17
Mikael Agricola -seura järjestää perinteisen Mikaelin päivän seminaarin Turun pääkirjaston Studiossa (Linnankatu 2, Turku) sunnuntaina 29.9.2024 kello 15.00−17.00. Seminaarin teemana on Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteri, joka on kautta aikojen ensimmäinen suomeksi julkaistu kalenteri. Tilaisuudessa kuullaan kolmea asiantuntijaa, jotka käsittelevät Agricolan kalenteria kukin omista näkökulmistaan. Jokaisen esityksen jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella. Puheenjohtajana toimii emeritaprofessori Kaisa Häkkinen.
Erikoissuunnittelija Asko Palviainen: Agricolan Rucouskirian kalenterin tähtitieteellinen aineisto
Dosentti Minna Saarelma-Paukkala: Agricolan Rucouskirian 1544 kalendaario ja suomalaiset nimipäivät
Dosentti Terttu Lempiäinen: Tällä kuulla syömän pitää… Mikael Agricolan Rucouskirian kalenterirunojen terveyttä tuovat kasvit.
Asko Palviainen työskentelee erikoissuunnittelijana Yliopiston almanakkatoimistossa Helsingissä. Hänen erikoisalojaan ovat kalenterihistoria, ajanlasku ja tähtitieteelliset kysymykset
Minna Saarelma-Paukkala on nimistöntutkija, joka työskentelee Yliopiston almanakkatoimiston johtajana Helsingissä. Hänen erikoisalojaan ovat nimipäiväuudistukset, nimipäiväperinne ja merkkipäiväehdotukset.
Terttu Lempiäinen on Turun yliopiston kasvitieteen dosentti. Hänen erikoisalojaan ovat arkeologisten kasvijäänteiden tutkimus, viljelyhistoria ja historialliset hyötykasvit.
Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!
Mikael Agricola -seura ry
Mikael Agricola -seuran kevätkokous pidetään tiistaina 7.5. 2024 Turussa Tuomiokirkkoseurakunnan kokoussalissa osoitteessa Eerikinkatu 3. Sali sijaitsee toisessa kerroksessa.
Kokouksen jälkeen Kaisa ja Timo Häkkinen kertovat kuvien kera seuran Tarttoon suuntautuneesta kevätretkestä.
Turun kirjamessuilla käynnistetty kuvituskilpailu on ratkennut. Kilpailussa lunastetut kuvat on julkaistu kirjasessa Koulumestari Mikaelin muistiinpanoja (ISBN 978-952-94-8939-8). Kuvittajien nimet, koulut ja kuvien sivunumerot ovat seuraavat:
Kansi: Rebekka Ylikotila
Niva-Kaijan koulu, Nivala
S. 5: Emma Pallari
Lapinniemen koulu, Tervola
S. 7: Miska Teppo + Microsoft Paint
Variskan yhtenäiskoulu, Vaasa
S. 9: Taimi Tammi
Luostarivuoren koulu, Turku
S. 11: Janne Rautiainen
Napapiirin peruskoulu, Rovaniemi
S. 13: Wilma Vahtera
Variskan yhtenäiskoulu, Vaasa
S. 15: Matilda Hämäläinen + piirustustabletti
Ylikiimingin koulu, Oulu
S. 17: Fiona Ylikotila
Niva-Kaijan koulu, Nivala
S. 21: Emma Pallaspuro
Variskan yhtenäiskoulu, Vaasa
S. 23 Aeshah Battawi
Variskan yhtenäiskoulu, Vaasa
S. 27: Iiris Manninen
Variskan yhtenäiskoulu, Vaasa
Mikael Agricola -seura kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia!
Tervetulotoivotus
Pastori Tuomas Vaura, Turun tuomiokirkkoseurakunta
Virsi 420:1-5
Seppeleenlasku
Mikael Agricola -seuran tervehdys
Pysyvä neuvonantaja Ossi Tuusvuori
Virsi 420: 6-9
Yleisö on tervetullut seuraamaan tilaisuutta.
(Tilaisuudessa kuvataan)
Euroopan kulttuuripääkaupungissa kohteinamme ovat mm. Viron kansallismuseo, Tartton yliopisto, Eliel Saarisen suunnittelema Pauluse Kirik, keskiaikainen Jaani Kirik, tuomiokirkon raunioalue, kartanomuseo, retki vanhauskoisten ns. sipulikyliin Peipsijärvelle ja retkiaikaan osuvaa Euroopan kulttuuripääkaupungin ohjelmaa, joka päivittyy kaiken aikaa osoitteessa https://kultuuriaken.tartu.ee/en
Oppaina ja asiantuntijoina mm. professori Markus Hiekkanen, akateemikko Kaisa Häkkinen, professori Petar Kehajov, piispa Joel Luhamets, rovasti Heikki Jääskeläinen ja paikallisoppaat.
Sitovat ilmoittautumiset 7.3. mennessä: matkahermes@hotmail.com
Ilmoittautumiseen nimi, sähköpostiosoite, puhelinnumero sekä tieto seuran jäsenyydestä. Samoin tarvitsemme tiedon siitä, liittyykö seurueeseeen Turussa, jollakin Turku-Helsinki-moottoritien pikavuoropysäkeistä tai Helsingin Länsisatamassa.
Matkan lähtö- ja tuloaikataulut: Lähtö Turun tuomiokirkolta to 25.4. klo 5.30, bussi saapuu Helsingin Länsisatamaan klo 7.30. Helsingistä tulevat saapuvat satamaan klo 7.30 mennessä. Eckerö Line lähtee klo 9.00, laiva saapuu Tallinnaan klo 11.15, Paluulähtö Tallinnasta su 28.4. klo 18.30. Bussi saapuu satamaan klo 17.00.
Neljän päivän matkan hinta sisältää hotellimajoituksen aamiaisineen, bussikuljetuksen sekä laivamatkat:
MA-seuran jäsenille 2 hh 490 EUR, 1 hh 570 EUR, ei-jäsenille lisämaksu 25 EUR
Matka maksetaan Matka Hermeksen tilille FI76 4309 0010 0392 38, viitteeseen merkintä MA-seuran kevätretki ja maksajan nimi. Tai sopien muusta järjestelystä matkatoimiston kanssa.
Hotellimme on Art Pallas aivan keskustan tuntumassa https://www.guestreservations.com/art-hotel-pallas-by-tartuhotels/
Matka Hermeksen yhteystiedot: matkahermes@hotmail.com, Raimo 0400 664 294, Mari 040 703 4491
Mikael Agricola -Seuran kevätretki 25.-28.4 Turusta ja Helsingistä suuntautuu Tarttoon.
Tutustumiskohteina ovat mm. Viron kansallismuseo, Tartton yliopisto, Eliel Saarisen suunnittelema Pauluse Kirik, keskiaikaine Jaani Kirik, tuomiokirkon raunioalue, kartanomuseo, sekä retki vanhauskoisten ns. sipulikyliin Peipsijärvelle.
Matkan oppaina Mikael Agricola -Seuran omat asiantuntijat ja paikallisoppaat. Matkan teknisenä järjestäjänä Matka Hermes.
Matkan ohjelma ja hinta täsmentyvät.
Terveisin
Sari Lehti, Markus Hiekkanen ja Heikki Jääskeläinen
Tervetuloa Turun Klassikot ry:n kevätkokoukseen,
arvoisat Mikael Agricola-seuran jäsenet!
Kokous järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 17.00 alkaen
Panimoravintola Koulussa, osoite Eerikinkatu 18, Turku.
Mikael Agricolaa käsittelevän kokousesitelmän pitävät
kirjailija Harri Raitis ja akateemikko Kaisa Häkkinen.
Rajoitetun tilan vuoksi Turun Klassikot pyytää ennakkoilmoittautumista
15.3.2024 mennessä sähköpostitse tapio.katajamaki65@gmail.com
tai secretaria@turunklassikotry.com
Lämpimästi tervetuloa –
Terveisin
Jukka Mäkelä
censor sociorum
puh.0407234853
Lisätietoa Turun Klassikoista; www.turunklassikotry.com
ja facebook Turun Klassikot