Mikael Agricola -seura

Tilaisuuteen on yleisöllä vapaa pääsy (enint. 50 h.), mutta ennakkoilmoittautuminen pakollinen

Historia tarkoittaa sananmukaisesti silminnäkijän kertomusta, mutta useimmiten tieto menneiden aikojen tapahtumista, henkilöistä ja heidän elämänpiiristään saavuttaa nykysuomalaiset välikäsien kautta. Satojen vuosien takaa on kuitenkin säilynyt monenlaista aineistoa, jonka avulla voi saada suoran yhteyden Mikael Agricolan ja hänen aikalaistensa maailmaan.
Valtakunnallisen Mikael Agricola -seuran piirissä työskentelee monen eri tieteenalan asiantuntijoita, jotka omassa työssään tutkivat Agricolan ajan alkuperäisaineistoja. Seura on järjestänyt kevään 2020 aikana yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa kuuden luennon sarjan Retkiä Agricolan maailmaan, jossa esiteltiin Agricolan ajan elämää ja saavutuksia historian, kirkkohistorian, kielitieteen, arkeologian ja musiikkitieteen näkökulmista.

Koronaepidemian vuoksi luentosarja keskeytettiin keväällä, mutta nyt viimeinen luentotilaisuus voidaan järjestää yleisön edessä, minkä lisäksi luentotilaisuus myös videoidaan ja se tullaan myös aiempien luentojen tapaan jakamaan myöhemmin osoitteessa https://dreambroker.com/channel/hdvu8b8k#/menu

Tässä tilaisuudessa professori em. Erkki Tuppurainen kertoo, miten suomalaiset oppivat laulamaan virsiä ja miksi luterilaiset virret ovat sellaisia kuin ovat. Emeritusarkkipiispa. Jukka Paarman esityksen aiheena on Maskun kirkkoherra Hemminki, jonka nimi säilyy ikuisesti suomalaisen kirkkolaulun historiassa.

Luentotilaisuus järjestetään Helsingissä Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa tiistaina 22.9. klo 14-16. Koronarajoitusten vuoksi osallistujia voi olla korkeintaan 50, ja osallistumisesta on ilmoitettava ennakkoon 21.9. klo 12 mennessä seuran sihteerille sähköpostitse (nimi ja sähköpostiosoite sekä puhelinnumero): sihteeri.mikaelagricolaseura@gmail.com

Kevään luentotilaisuuksissa professori em. Simo Heininen kertoi Agricolan ja hänen aikalaistensa opiskelusta Wittenbergissä, ajalle ominaista värikästä ylioppilaselämää unohtamatta. Professori Tuomas Lehtonen selvitteli Viipurin koulusta opintielle ponnistaneiden Ruuth-suvun jäsenten osuutta Piae Cantiones -nimellä tunnettujen keskiaikaisten koululaulujen julkaisemiseen, mistä koitui sekä mainetta että monenlaisia ongelmia.
Professori em. Kaisa Häkkinen kertoi Agricolan matkoista ja esittelee Agricolan teoksista löytyviä kohtia, joissa kuvataan matkustamista ja siihen liittyviä vaaroja käyttäen ajalle ominaista sanastoa. Arkeologi Ilari Aalto selosti, miten ja miksi keskiajan taitteessa yleensä matkustettiin ja millainen oli matkalaisen kohtaama todellisuus tuon ajan Suomessa.
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja tutkimusjohtaja Päivi Happonen esittelivät nykyajan sähköisiä arkistoja ja niitä tapoja, joilla arkistojen aarteet voidaan kätevästi avata kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Professori Jyrki Knuutila kuvaili, millaisten vaiheiden kautta katolisuudesta siirryttiin luterilaisuuteen Agricolan ja hänen seuraajiensa aikana.
Kevään luennot järjestettiin samansisältöisenä Turussa ja Helsingissä, joskin esitysten järjestys oli erilainen. Luentojen jälkeen on tilaisuus esittää kysymyksiä ja keskustella. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Luentosarjan toteuttamisen on tehnyt mahdolliseksi Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahaston myöntämä apuraha.

Tämä artikkeli on julkaistu keskiviikkona 16. syyskuuta 2020 kello 13.43 ja sen aiheena on Ajankohtaista. Artikkelin on kirjoittanut Kalle Järvelä. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.