Mikael Agricola -seura

Salon alue on ikivanhaa kulttuuriseutua. Rannikko, joet ja jokilaaksot ovat aina tarjonneet monia mahdollisuuksia sekä liikkumiseen että erilaisten elinkeinojen harjoittamiseen. Arkeologiset löydöt ja historialliset asiakirjat todistavat kansainvälisistä kosketuksista ja muinaisesta vauraudesta. Keskiajalla Salon seudusta tuli tärkeä etappi myös Suurella rantatiellä, joka oli Suomen tärkein maaväylä Turusta Viipuriin. Tätä kaikkea kävi muistelemassa ja ihastelemassa bussilastillinen Mikael Agricola ‑seuran jäseniä syysretkellään marraskuisena sunnuntaina.

Matkareitti kulki Rikalanmäeltä Uskelan vanhalle kirkonpaikalle, sieltä Pertteliin ja lopuksi Perniöön. Paikkojen historiasta ja merkityksestä kertoi professori Markus Hiekkanen, joka on Suomen keskiajan kivikirkkojen etevin asiantuntija. Sekä Perttelissä että Perniössä kirkkojen esittelyyn osallistui myös joukko paikallisia seurakuntalaisia.

Salon seudulla on historiasta kiinnostuneelle matkailijalle paljon nähtävää ja koettavaa. Rikalassa on ollut yksi Suomen vanhimpia kristillisiä hautausmaita. Paikalta on löydetty loistokkaita miekkoja ja juhlavaatetuksen jäänteitä. Uskelan vanhimman kirkon paikalla voi muistella hirmuisia maanvyörymiä, joita on kuvattu Topeliuksen Maamme kirjassa. Siellä kerrotaan, kuinka vettyneeseen maahan syntyi syviä halkeamia, maasta nousseet tulikivihöyryt täyttivät ilman ja iso osa hautausmaata vaipui maan sisään ruumiineen päivineen.

Perniön muhkea kirkko todistaa pitäjän ja seurakunnan vauraudesta 1400-luvun puolimaissa. Sen sijaan Perttelin kauniin kivikirkon valkoiset seinät kertovat, että rakentaminen jäi hieman kesken ja kirkko koristelematta, kun reformaation myötä seurakunnasta kerätyt verotulot alettiin ohjata kuninkaan kassaan 1500-luvun alkupuolella. Tähän uudenlaiseen taloudenpitoon joutui myös Mikael Agricola osallistumaan virkansa puolesta.

Perniötä ja Agricolaa on haluttu yhdistää myös henkilöhistorian näkökulmasta. Vuonna 1946 ilmestyi Varsinais-Suomen Maakuntakirjassa paikallishistorioitsija M. A. Knaapisen kirjoitus ”Missä Mikael Agricola on syntynyt?” Siinä Knaapinen väitti, ettei Agricolan syntymäpaikka ollutkaan Pernaja, niin kuin yleisesti ajateltiin, vaan Perniö.  Knaapinen kertoi saaneensa idean professori E. N. Setälältä ja perusteli väitettään monin tavoin. Pernajan ja Perniön nimet olivat niin samanlaiset, että niissä oli voinut tapahtua sekaannus. Agricolan suomen kielen taito oli niin erinomainen, ettei sellaista olisi voinut hankkia umpiruotsalaisessa Pernajassa. Agricolan kielestäkin Knaapinen kertoi havainneensa perniöläisiä piirteitä.

Setälä oli Knaapisen kirjoituksen ilmestyessä jo kuollut, mutta asiaan tarttui Setälän oppilas Viljo Tarkiainen, joka kohta kohdalta osoitti Knaapisen väitteet perusteettomiksi. Lisäksi Tarkiainen totesi, että jo Agricolan aikalainen Paavali Juusten oli kirjoittanut historiallisen kronikan Suomen piispoista ja siinä kertonut täsmällisesti Agricolan kotipaikan olleen Torsbyn kylä Pernajan pitäjässä alisella Uudellamaalla.

Perniöstä on siis turha etsiä Agricolan kotitaloa, mutta seudulla on paljon muuta, mitä kannattaisi tuoda esiin erityisesti reformaation merkkivuoden 2017 lähestyessä. Kohteet eivät kuitenkaan avaudu itsestään, niitä on avattava ja markkinoitava. Toivottavasti Salon seudulta löytyy intoa ja harrastusta kulttuurimatkailun kehittämiseen. Esiteltävää totisesti riittää.

Kaisa Häkkinen

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 26.11.2015

Tämä artikkeli on julkaistu maanantaina 14. joulukuuta 2015 kello 13.50 ja sen aiheena on Ajankohtaista. Artikkelin on kirjoittanut Tuomo Fonsén. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.