Mikael Agricola -seura

Tohtori Yuri Ogloblinin puhe Turussa 18.6.2011 Karjalaisten kesäpäivien yhteydessä Maaherran makasiinissa pidetyssä Mikael Agricola-seuran tilaisuudessa, jonka teemana oli ”Mikael Agricolan perinnön vaaliminen Venäjällä”.

Rakkaat Mikael Agricolan ystävät ja ihailijat! Hyvät Karjalan edustajat, sen perinteiden ja identiteetin vaalijat!

Sallikaa minun, Kuolemajärven – Krasnaja Dolinan – asukkaiden ja Koiviston – Primorskin – kaupungin hallinnon puolesta, toivottaa teidät tervetulleeksi tapaamiseemme Turun yliopistoon, sekä mieleenpainuvaan ja tärkeään tapahtumaan eli Karjalaisille Kesäjuhlille Turussa.

Toivon teille hedelmällisiä tuloksia koskien kaikkia suunniteltuja toimia ja niiden menestyksekästä kehittämistä. Kiitos mahdollisuudesta saada tavata teidät, kiitos Mikael Agricolan seuran jäsenille, Ossi Tuusvuorelle, Kuolemanjärvi- säätiölle ja sen hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettiselle sekä kaikille suomalaisystäville, jotka ovat aina mukana meidän yhteisissä toimissa.

Olen ollut valvojana Mikael Agricolan muistomerkillä Kyrönniemessä 11 vuotta. Kesäkuun 22. päivään vuonna 2000 osuu virstanpylväs: paikan päällä vuonna 1557 kuolleen merkittävän suomalaisen, suomen kirjakielen kehittäjän, kristinuskon reformaattorin ja rauhantekijän Mikael Agricolan, muistomerkki palautettiin alkuperäiseen muotoonsa. Vuonna 1900 Koiviston nuorisoseura pystytti muistomerkin, mutta se hävisi sodan jälkeisenä aikana. Paikallisten kansatieteilijöiden elämänkutsumuksen seurauksena tämä muistomerkki löytyi ja se palautettiin alkuperäiseen asuunsa sekä entiselle paikalleen.

Erityisesti haluan mainita tämän merkittävän muistomerkin palauttamiseen osallistuneet: akateemikko Vladimir Smirnov ja Viipurin piirin ja kaupungin johtaja Georgy Porjadin sekä lukuisia vapaaehtoisia.

Tämä venäläisten aloite oli suuresti arvostettu Suomessa. Palautetun muistomerkin vihkimiseen osallistuivat Suomen suurlähettiläs Markus Lyyra, ministeri Jaakko Numminen, Kuolemajärvi- säätiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen ja lukuisia julkisuuden henkilöitä, Venäjän hallituksen virkamiehiä ja tavallisia kansalaisia.

Tämä tapahtuma oli alkuponnahdus seuraaville tapahtumille ikuistamaan muistoa ja perinnetietoa Mikael Agricolasta niin Venäjällä kuin Suomessakin. Vuotta myöhemmin tähän merkittävään paikkaan Viipurin hallinto rakensi pienen pirtti museon, jossa esitellään tietoa Mikael Agricolan elämästä ja elämäntyöstä kolmella eri kielellä. Pirttimuseon vihkimiseen elokuussa 2001 osallistuivat Suomen Pietarin pääkonsuli Kauko Jämsén, Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma, ministeri Jaakko Numminen ja lukuisia julkisuuden henkilöitä.

Monet kävijät Suomesta, Pietarista ja muista paikoista vierailevat suurella mielenkiinnolla ja ilolla Agricolan muistomerkillä. Menestystä on niittänyt venäläisten suosioon päässyt Kuolemajärvi-säätiön julkaisema kirja, jota tuettiin taloudellisesti Agricolan juhlavuoden valtuuskunta. Kirjan on kirjoittanut koulunjohtaja Seppo Pirhonen. ”Aika ennen meitä – Vremena do nas” kertoo paikallisesta historiasta sekä elämänmenosta suomalaisten aikana.

Pirttimuseon vieraskirja sisältää monia kiitollisia ja onnea toivottavia kommentteja vierailijoilta.
Usein voikin kuulla mm. seuraavan kommentin: ”On erittäin tärkeää ja hyvä, että suomalaiset ja venäläiset yhdessä säilyttävät muistissa tärkeitä tapahtumia ja merkkihenkilöitä. Ei ole enää erillistä historiaa ja erillisiä kokemuksia – on yhteinen ja mielekäs elämä, ja tämä jaettu kokemus on yhteistä kallista perintöämme. Kansanperintöä. Mikael Agricolan elämä ja työ on erinomainen esimerkki kaikille.”

Suurella toivolla ja ilolla haluan tähdentää, että Mikael Agricolan perinnön vaaliminen jatkuu menestyksekkäästi, sekä elää ja kasvaa. Vuosikymmenen takaiset merkittävät tilaisuudet antoivat ponnahduslaudan monelle yhteiselle Suomen ja Venäjän väliselle tapahtumalle. Ne todella osoittivat tavallisten venäläisten positiivista asennetta meidän ihanaa naapuriamme – Suomea kohtaan.

Minulla on sellainen vaikutelma, että Mikael Agricolan henki on aina näkymättömästi läsnä ja opastaa meitä näissä yhteisissä asioissa. Menisi kauan listata kuinka monta tapahtumaa järjestettiin ikuistamaan Mikael Agricolan muistoa: Niitä olivat yhteiset suomalais-venäläiset seminaarit Turussa, Helsingissä ja Viipurissa, näyttely Viipurin kirjastossa ja lukuisa joukko painettuja materiaaleja, jotka kiinnostavat kansalaisia molemmissa maissa.

Haluan nostaa esille vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden kesäkuisen tapahtuman Kyrönniemessä, jossa laskimme seppeleitä muistomerkille ja kuulimme mm. juhlavuoden valtuuskunnan edustajien arkkipiispa Jukka Paarman ja ministeri Jaakko Nummisen puheenvuorot.

Erityisen odotettu ja jännittävä tapahtuma oli Mikael Agricolan muistomerkin paljastus Viipurissa kesäkuun lopulla 2009. Ei ole sanoja kuvaamaan ja arvioimaan uudelleen tätä merkittävää tapahtumaa. Mikael Agricola palasi ikuisiksi ajoiksi Viipuriin!

Rakkaat ystävät! Puheeni lopuksi haluan taas kiittää teitä tapaamisestamme, toivottaa meille kaikille menestystä ja toivon, että voimme jatkaa yhteistyötä.

Mikael Agricolan asia elää ja kukkii. Edessä on paljon tehtävää.

Oma kieli, oma mieli – motto jokaiseen aikakauteen.

Yuri Ogloblin

Mikael Agricolan pirttimuseo on avoinna kesä-syyskuun aikana, yhteydenotot ennalta sovittavista vierailuista Yuri Ogloblinille puh.  +7 921 303 72 67

Tämä artikkeli on julkaistu maanantaina 22. elokuuta 2011 kello 14.19 ja sen aiheena on Ajankohtaista, Puheenvuorot. Artikkelin on kirjoittanut Anniina Lehtokari. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.