Mikael Agricola -seura

Lehdistötiedote: Westh-seminaari Turun yliopistossa 8.4.2011

Vapaa julkaistavaksi

Seminaarin ohjelman löydät täältä

Kuka oli Mathias Johannis Westh?

Mathias Westh oli Mikael Agricolan aikalainen ja Rauman kappalainen, joka kuoli vuonna 1549. Hän jätti jälkeensä Westhin koodeksina tunnetun, pääosin suomenkielisen käsikirjoituksen, jonka hän oli mahdollisesti itse kirjoittanut tai kopioinut. Westhin elämänvaiheista ennen Raumalle tuloa ei ole varmaa tietoa, mutta viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että hän olisi ollut Tukholman seurakunnan ensimmäinen suomenkielinen saarnaaja. Tukholmassa aloitettiin suomenkielinen saarnatoiminta jo vuonna 1533 eli useita vuosia aiemmin kuin Suomen Turussa.

Kuva Westhin koodeksista, messun alusta (kuvaaja Timo Häkkinen)

Mikä on Westhin koodeksi?

Westhin koodeksi on uskonpuhdistuksen alkuajan merkittävin suomenkielinen käsikirjoitus. Sen laajuus on 144 lehteä, ja se sisältää täydellisen suomenkielisen kirkkokäsikirjan ja jumalanpalvelusjärjestyksen, jotka kumpikin ovat Agricolan vastaavia painettuja teoksia vanhemmat. Lisäksi käsikirjoitukseen sisältyy suomennos saksalaisen Urbanus Rhegiuksen teoksesta Seelenn Ertzney für gesund und krancken ’Sielun lääke terveille ja sairaille’ (1529). Tästä teoksesta ei ole olemassa muita suomennoksia. Koodeksissa on myös erillisiä messukäyttöön soveltuvia laulutekstejä sekä suomeksi että ruotsiksi.

Osa Westhin koodeksista on julkaistu jäljennöspainoksena vuonna 1893 sarjan ”Suomen kielen muistomerkkejä” ensimmäisessä niteessä useana eri katkelmana siten, että koodeksin osia on asetettu Agricolan painettujen teosten rinnalle. Tästä julkaisusta on mahdotonta saada käsitystä koodeksista kokonaisuutena. Sama koskee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Vanhan kirjasuomen korpukseen sisältyviä koodeksin osia. Käsikirjoitukseen sisältyy poikkeuksellisen suuri määrä erikoisia merkintätapoja ja lyhenteitä, joita on mahdotonta tulkita alkuperäisteosta näkemättä.

Uskonpuhdistuksen alkuaikoina ei Ruotsissa osattu vielä painaa nuotteja, joten esimerkiksi Agricolan painetussa messussa on laulettavien tekstien kohdalla pelkät tyhjät nuottiviivastot. Sen sijaan Westhin koodeksi on oman aikansa tärkein pohjoismainen nuottikäsikirjoitus. Siihen sisältyy suuri määrä vanhojen kirkkolaulujen nuotteja, jotka aiemmissa tekstijulkaisuissa on jätetty kokonaan pois.

Mikä on Westhin koodeksin julkaisuhanke?

Hankkeen tavoitteena on analysoida ja julkaista Westhin koodeksi alkuperäiselle käsikirjoitukselle uskollisena kriittisenä versiona, joka valaisee luterilaisen kulttireformin toteuttamista suomen kielellä. Tekstit julkaistaan sekä alkuperäisessä muodossaan että nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan kirjoitettuina ja kommentoituina. Laulutekstien yhteydessä julkaistaan myös niihin liittyvät nuotit, joten julkaisun perusteella on mahdollista laulaa 1500-luvun kirkkolauluja Westhin ja Agricolan ajan tapaan.
Työ on aloitettu digikuvaamalla koodeksi Kansalliskirjastossa kesällä 2010.

Tekstit on analysoity suomen kielen opetukseen integroituna tutkimushankkeena lukuvuonna 2010—2011 Turun yliopistossa professori Kaisa Häkkisen johdolla. Työtä esitellään avoimessa seminaarissa, jossa on mukana myös vanhoihin kirkkolauluihin perehtyneitä musiikkitieteen asiantuntijoita. Hanketta tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Lisätiedot:    Professori Kaisa Häkkinen
Suomen kieli, Turun yliopisto
P. 02-333 5280, sähköposti kahakki(at)utu.fi

Tämä artikkeli on julkaistu sunnuntaina 27. maaliskuuta 2011 kello 17.31 ja sen aiheena on Ajankohtaista, Tapahtumat, Tiedotteet. Artikkelin on kirjoittanut Anniina Lehtokari. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.