Mikael Agricola -seura

TIEDOTE
Julkaistu 7.4. klo 14

Mikael Agricolan (n.1510–1557) ja suomen kielen päivää vietetään jälleen 9.4. koko maassa. Mikael Agricola -seura järjestää Turussa ohjelmaa kevätkokouksensa yhteydessä. Agricolan päivän juhlaesitelmässä tutustutaan professori Kaisa Häkkisen johdolla tietokantaan, jonka avulla Agricolan tuotanto on jälleen monipuolisemmin saavutettavissa. Tilaisuudessa myös julkistetaan Häkkisen toimittama Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti luettava laitos.

Agricolan ajan suomen kieli ei aukene helposti nykylukijalle. Suurin este on Agricolan vaihteleva kirjoitustapa, joka poikkeaa nykysuomen selkeästä oikeinkirjoitusjärjestelmästä. Tekstien kirjoittaminen ääntämisen mukaisella tavalla helpottaa lukemista olennaisesti. Suurin osa Agricolan kielestä on ymmärrettävää alkuperäisessä hahmossaan.

Maaherranmakasiinin (Henrikinkatu 10) Porthan-salissa klo 16.30 alkavassa esitelmätilaisuudessa professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba Turun yliopiston suomen kielen oppiaineesta kertovat aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot” ja näyttävät, miten nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja -harrastusta. Häkkisen ja Inaban monivuotisen hankkeen tuloksena laadittu morfosyntaktinen tietokanta avaa digitaaliseen muotoon saatettua Agricolan kirjallista tuotantoa siten, että sen pohjalta voidaan tuottaa erityisesti tutkijoille tarkoitettuja, monitieteistä Agricola-tutkimusta palvelevia erikoiseditioita, osatietokantoja ja hakuja sähköisessä muodossa. Tietokannasta on toki hyötyä myös muille Agricolasta kiinnostuneille.

Agricolan Psalttarin julkistaminen

Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551) uusi laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen. Julkaisu ilmestyy suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteisessä julkaisusarjassa nimeltä Wanhan suomen arkisto. Agricolan alkuperäiset sananmuodostustavat ja lauserakenteet on säilytetty, jotta lukijalle syntyy oikea kuva Agricolan kielen ominaislaadusta.  Agricolan Psalttarin koko teksti tuleekin näin neljän ja puolen vuosisadan takaa kaikkien suomalaisten ulottuville.

Psalmien kirja eli Psalttari on kristikunnan vanhin ja ahkerimmin käytetty rukouskirja. Keskiajan latinankielisten psalmien perinne jatkui uskonpuhdistuksen jälkeen suomen kielellä. Psalmeja on hengellisen sisältönsä lisäksi arvostettu myös runotaiteena. Vaikka varmaa tietoa Psalttarin todellisesta suomentajasta tai suomentajista ei ole, Agricolan oma kädenjälki näkyy Psalttarissa konkreettisimmin esipuherunossa, jossa luetellaan muinaisten suomalaisten epäjumalia ja kerrotaan pakanallisista palvontamenoista. Runo on suomalaisen uskontotieteen vanhin ja usein siteerattu lähde. Runossa mainitaan monia sellaisia uskomusolentoja, jotka ovat myöhemmin jatkaneet elämäänsä Kalevalan sivuilla.

Mikael Agricola -seuran kevätkokouksen ja esitelmätilaisuuden jälkeen klo 17.45 on seppeleenlaskutilaisuus Agricolan patsaalla, josta siirrytään Turun tuomikirkon Agricola-kappeliin klo 18 alkavaan Vesper-tilaisuuteen. Agricolan päivän kahvit nautitaan vesperin jälkeen tuomiokirkon sakastissa. Tervetuloa!

Lisätietoja:
Professori Kaisa Häkkinen, 02-3335280  kaisa.hakkinen(at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran sihteeri  Anniina Lehtokari, 040-5296685, anniina.lehtokari (at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran kotivsivut     www.mikaelagricolaseura.fi

Tämä artikkeli on julkaistu keskiviikkona 7. huhtikuuta 2010 kello 13.00 ja sen aiheena on Ajankohtaista, Tiedotteet. Artikkelin on kirjoittanut Anniina Lehtokari. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.