Mikael Agricola -seura

Maailman turvallisuustilanne on heikentynyt viimeisten kahden vuoden aikana. Ensin iski pandemia ja nyt Euroopan tasapainoa horjuttaa sota. Se turvallisuuden tunne, jossa parin sukupolven ajan olemme Euroopassa tottuneet elämään, on järkkynyt. Maailmassa on kaiken aikaa ollut alueita, joista perusturvallisuus on ollut kaukana sotien, nälänhädän ja diktatuuristen hallintokoneistojen takia. Ilmeisesti vasta sitten, kun kulkutaudit, sodat tai totalitarismi tulevat tarpeeksi lähelle, me eurooppalaisetkin havahdumme.

Viisisataa vuotta sitten, Agricolan aikaan, nuo yllä mainitut ilmiöt olivat arkipäivää. Rutto ja muut taudit, joita ei kyetty torjumaan, väijyivät kaiken aikaa kintereillä. Sotia oli tiheään ja useilla alueilla hallitsijoiden toimissa oli diktatorisia piirteitä. Ei vähiten venäjällä Iivana Julman hirmuhallinnon alla.

Agricolan päivän aikoihin on hyvä palauttaa mieliin, että Mikael Agricola kuoli sodan ja mielivaltaisen venäjän tsaarin edesottamusten seurauksena. Niitä rauhanneuvotteluja, joihin Agricola keskeisenä vaikuttajana osallistui, käytiin saman tyyppisen epämääräisyyden keskellä kuin niitä käydään näinä päivinä Ukrainan ja Venäjän välillä.

Kirkko ja orastava suomenkielinen kulttuuri antoivat suuren uhrin Mikael Agricolan kuoleman myötä. Monissa sodissa tuhoutuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kirjastoja ja museoita. Mikael Agricolan kuolema aiheutti pitkän takatalven Suomen kirjakielen kehitykseen juuri silloin, kun se oli puhjennut kukkaan. Ei ollut olemassa sellaista henkilöä tai tahoa, joka olisi kyennyt jatkamaan esimerkiksi kesken jäänyttä Raamatun suomentamista. Vasta lähes sata vuotta Agricolan kuoleman jälkeen työ saatiin valmiiksi.

Mikael Agricola tunsi sodan vaarat. Hän oli jo teinivuosinaan Viipurissa saanut tietää, mitä rajantakaiset voivat saada aikaan. Rukouskirjaansa Agricola suomensi rauhan rukouksen, jossa pyydetään sodan uhan pysymistä kaukana, että elämä rauhassa ja sovussa olisi mahdollista.

Anna sinun palueliaijs / se rauha / iota eij mailma taijdha anda / ette seke meiden sydhemet / olisit aijna sinun keskydhes cwliaijset  / ette mös wiholisten pelco / caukan olis / ja nijn meiden Elinaijkanam / olisit sinun hoomasas / aijna rauhaliset / ia soueliat.

Agricolan päivänä 9.4.2022

Juhani Holma, Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja

Tämä artikkeli on julkaistu lauantaina 9. huhtikuuta 2022 kello 9.12 ja sen aiheena on Ajankohtaista, Puheenvuorot. Artikkelin on kirjoittanut Juhani Holma. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.