Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola-seura järjestää sunnuntaina 7.9.2014 matkan Agricolan jalanjäljillä Maskuun, Vahdolle ja Ruskoon

Mikael Agricola -seura järjestää yhteistyössä matkatoimisto MatkaHermeksen kanssa sunnuntaina 7.9.2014 opastetun bussimatkan, jossa tutustutaan Ruskon, Vahdon ja Maskun kirkkoihin sekä Agricolan prependatiloihin Ruskolla. Seuran omat asiantuntijat, professorit Jyrki Knuutila, Kaisa Häkkinen ja Markus Hiekkanen, toimivat matkan aikana oppaina. Paikallisina asiantuntijoina toimivat Maskun ja Ruskon seurakuntien edustajat sekä Vahto-seuran puheenjohtaja, tutkija Turkka Myllykylä.

Miten nämä paikkakunnat ja niiden kirkot liittyvät Mikael Agricolaan?

Maskun 1400–1500-luvun taitteessa ja Ruskon 1500-luvun alkupuolella rakennetut kivikirkot ovat olleet olemassa Mikael Agricolan aikana. Vahdolle rakennettiin saarnahuone vuonna 1638, jonka lahjoitti Maskun Kankaisten rouva Margareta Fincke (kuuluisan sotapäällikön Evert Kaarlenpoika Hornin leski) saarnahuoneen paikalle Kierikkalan kylään, tehtiin  puukirkko vuonna 1688. Se siirrettiin siirrettiin nykyiselle paikalleen Laukolan kylään vuonna 1804, jolloin kirkkoa myös laajennettiin.

Maskun, Ruskon ja Vahdon kirkot liittyvät Mikael Agricolaan siten, että niissä on noudatettu hänen piispuusaikanaan laatimia kirkko-oikeudellisia ja jumalanpalveluselämään liittyneitä määräyksiä. Maskun ja Ruskon pitäjillä on lisäksi suora yhteys Mikael Agricolaan henkilönä. Ne liittyivät näet hänen palkkaukseensa. Hänen palkkansa osana oli nimittäin Laurentiuksen prebenda eli Turun tuomiokirkon Pyhän Laurin alttarin ylläpitoon tarkoitetut vuokratulot. Ne kerättiin Ruskon ohella Kaarinassa, Maariassa, Paimiossa, Paraisilla, ja Vehmaalla sijanneilta tuomiokirkon omistamilta tiloilta lampuodeilta eli vuokraviljelijöiltä. Mikael Agricola sai tämän lisäksi myös kymmenysverotuloja palkkauksekseen Maskun kihlakunnasta, johon kuului Maskun lisäksi Maaria, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rymättylä.

Saamme Ruskolla myös tilaisuuden tutustua lyhyellä kävelyllä Agricolan omistuksessa aikanaan olleisiin tiloihin, jotka sijaitsevat aivan Ruskon kirkon lähellä: nykyiseen pappilaan ja Nissin tilaan sekä näemme  myös Munittulan vanhat talot. 1540-luvulla Munittulan talo kuului Turun viimeiselle katoliselle tuomiorovastille, hänen jälkeensä Naantalin luostarille  ja 1650-luvulta alkaen Munittula oli Turun akatemian palkkatila. Sen tuotosta nautti 1600-luvulla mm. lääkärinä ja kasvitutkijana mainetta saavuttanut professori Elias Tillandz., joka julkaisi 1673 ensimmäisen suomalaisen kasviston  ”Catalogus Plantarum”.

Olette sydämellisesti tervetulleita tälle Mikael Agricola -seuran alkusyksyn matkalle ”Agricolan jalanjljillä”!

Matkan alustava ohjelma:
9:00   Lähtö tilausbussilla Turusta (9:00 tuomiokirkon edustalta, 9:10 ortodoksisen kirkon edustalta, tämän jälkeen tarvittaessa rautatieasemalta) Maskuun. Bussimatkojen aikana Mikael Agricola-seuran asiantuntijoiden toimesta retken kohteiden ja teeman esittelyä.
10:00     Jumalanpalvelus Maskun kirkossa
n. 11:00     Maskun keskiaikaisen kirkon esittely
12:00     Sadonkorjuuajan keittolounas Kaiturin tilalla ja tilaan tutustuminen
13:00    Lähtö Vahdolle, jossa tutustuminen Vahdon kirkkoon,  jonka jälkeen nautitaan Ruskon srk:n tarjoamat kahvit Vahdon seurakuntatalossa
14:30     Tutustuminen Ruskon keskiaikaisen kirkkoon ja kävelyretki Agricolan prependatiloilla Ruskon kirkon läheisyydessä
n. 16:00     Lähtö kohti Turkua
n. klo  16:30 Saapuminen Turkuun

Matkan hinta sis. bussikuljetuksen ja keittolounaan Kaiturin tilalla on 55 €, seuran jäsenille 45€.

Mikael Agricola-seuran jäseneksi voit liittyä seuran kotisivuilla: liity jäseneksi
Sitovat ilmoittautumiset  1.9. mennessä yhteytietoineen vastaavana matkajärjestäjänä toimivalle MatkaHermekselle. Maksuohjeet toimitetaan ilmoittautumisen jälkeen kaikille ilmoittautuneille. Varataan oikeus ohjelmamuutoksiin.

Voit tulostaa ohjelman täältä: Agricolan jalanjäljillä Maskuun Vahdolle ja Ruskoon 7. 9. 2014 – esite
Ilmoittautumiset ja lisätietoa matkasta:
http://www.matkahermes.com
sähköposti matkahermes(at)hotmail.com
Puolalankatu 4, 20100 Turku
puh. (Raimo) 0400 664 294, fax.  02 250 5548
Matkaan liittyviin tiedusteluihin vastaa myös:
Ossi Tuusvuori, Pysyvä neuvonantaja, Mikael Agricola-seura
ossi.tuusvuori(at)utu.fi, 040 7608280

LEHDISTÖTIEDOTE

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Palkinnon arvo on 10 000 euroa. Vuonna 2014 palkinto myönnetään Ilona Nykyrille Hans Falladan romaanista Yksin Berliinissä (Gummerus).

Falladan suurteos on harvinaisen tarkka aikalaiskuvaus työväenluokkaisten ihmisten omatoimisesta vastarinnasta natsi-Saksan ajan Berliinissä. Teoksen lyhyempi versio on suomennettu vuonna 1949, mutta Nykyrin suomennos tuo klassikon hienolla tavalla osaksi aikaamme. Hänen käännöksensä tekee oikeutta Falladan romaanin kaikille tasoille perusteellisesta detaljikuvauksesta imaisevaan tunnelmaan. Erityiskiitoksen Nykyri ansaitsee luontevasta dialogista. Berliinin katujen ajoittain karkeakin kieli soi suomeksi elävänä ja voimallisena.

Pseudonyymia Hans Fallada käyttänyt Rudolf Ditzen (1893–1947) kirjoitti viimeiseksi jääneen teoksensa vain kuukaudessa amfetamiinin ja alkoholin avittamana. Nykyrin huolellinen suomennostyö lienee vienyt aikaa huomattavasti enemmän, mutta kirjailijan työlle ei voisi parempaa tulkkia kuvitella.

Ilona Nykyri on kääntänyt saksalaista kauno- ja tietokirjallisuutta noin viidentoista vuoden ajan. Aiempia merkittäviä suomennoksia ovat esimerkiksi Thomas Mannin Buddenbrookit ja vuoden 2013 Agricola-ehdokkaanakin ollut Robert Walserin Kävelyretki ja muita kertomuksia.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Laura Lahdensuu
050-5857719
kirjallisuudenkaantajat@sktl.fi

”Kaarinan Ravattulan kylästä läheltä Aurajoen rantaa tehtiin loppukesällä arkeologinen suurlöytö. Peltojen keskellä sijaitsevalta metsäsaarekkeelta löytyi 1100-luvulla rakennetun kirkon hyvin säilyneet perustukset ja sitä ympäröivä kirkkomaa, johon on haudattu noin sata vainajaa. Löytö on ainutlaatuinen ja antaa uutta valaistusta kristinuskon varhaisvaiheille Suomessa.”

Lue lisää aiheesta ja 8.4. klo 18 Piikkiön seurakuntatalolla pidettävästä asiaa koskevasta tilaisuudesta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilta: Piikkiössä kirkkohistoriaa arkeologin silmin

(Seurakuntayhtymän viestintä 25.3.2014 / MS-K)

MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA TURUSSA

Mikael Agricolan päivää ja suomen kielen päivää vietetään Turussa tuomiokirkon kupeessa sijaitsevalla Agricolan patsaalla, Maarian kirkossa ja Turun yliopiston seminaarissa.

Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isän, uskonpuhdistajan ja Turun piispan kuolinpäivää juhlistetaan Turussa monin tavoin. Mikael Agricolan päivä on myös virallinen liputuspäivä.

Seppeleenlasku Agricolan patsaalla

Turun tuomiokirkon seinustalla olevalle Mikael Agricolan patsaalle lasketaan seppele keskiviikkona 9.4. klo 11. Seppeleenlaskupuheen pitää Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja, professori Jyrki Knuutila. Tuomiokirkkoseurakunnan puolesta tilaisuudessa ovat mukana seurakuntapastori Katri Helin ja kanttori Jukka Pietilä. Yleisöä ja koululaisryhmiä toivotaan paikalle muistamaan Suurta Suomalaista!

Lisäksi Agricolan ja suomen kielen päivänä on järjestetty kaksi mielenkiintoista tilaisuutta:

”Anna että minä aina janoisin elävän lähtein vettä”

14.15 – 15.30 Maarian kirkossa, Maunu Tavastin katu 2.
Tilaisuuden järjestävät Maarian seurakunta ja Mikael Agricola -seura

Ohjelma:

• Tervehdyssanat. Maarian seurakunnan edustaja
• Vesi kirkollisen elämän elementtinä, Professori Jyrki Knuutila
• Kaksi introitusta, Sibelius-Akatemian gregoriaaninen lauluryhmä, johtajana Jorma Hannikainen
• Marian ilmestyspäivän introitus: Rorate coeli – Tiukkukaat te taivahat
• Pyhän Johannes Kastajan muistopäivän introitus:
  De ventre matris meae – Herra ombi cutzunnut minun
• Professori Markus Hiekkanen ja professori Jyrki Knuutila: Maarian kirkon kasteallas ja vihkivesiastia
• Kolme kirkkolaulua. Sibelius-Akatemian gregoriaaninen lauluryhmä, johtajana Jorma Hannikainen
• Communio-laulu: Dicit Dominus: Implete hydrias aqua
• Communio-laulu: Qui biberit aquam
• Sekvenssi: Tule Pyhä Henki tän (Codex Westh)
• Loppusanat: Professori Kaisa Häkkinen

Agricola ja aikalaisia -seminaari

Suomen Kielen Seura ja Mikael Agricola -seura järjestävät keskiviikkona 9.4. klo 16.00 yhteisen seminaarin aiheesta “Agricola ja aikalaisia”.
Seminaari pidetään Turun yliopiston Fennicumissa, luentosalissa XXV, Henrikinkatu 3.

Ohjelma:

• Professori Kaisa Häkkinen: Suomen kirjakieltä ennen Agricolaa. Esimerkkinä Kangasalan messukirja
• HuK Mirelle Aalto: Uppsalan evankeliumikirjan katkelma
• HuK Suvi Rajamäki: Uppsalan käsikirjan messu
• HuK Elina Lindström: Tammelan suomalainen graduale
• Prof. Jyrki Knuutila: Liturgisten käytäntöjen muuttuminen reformaatioajan alussa

Väliaika ja kahvi (opiskelijajärjestö Kanta ry:n myyjäiset)

• FM Tanja Toropainen: Ylensyömisestä ylenantamiseen. Ylen-alkuiset sanat Agricolan teoksissa
• FT Heidi Salmi: Ohessa, sivussa ja vieressä – vieressä olemista ilmaisevat postpositiot Agricolan teoksissa
• FT Kirsi-Maria Nummila: Arkista ajantietoa vai ennustamista ja okkultismia

Koodinvaihto Agricolan Rukouskirjan kalenteriosassa

Kaikkiin Mikael Agricolan päivän tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Tervetuloa!

Päivän ohjelman voit ladata täältä:  Mikael Agricola – seuran tiedote_Agricolan päivää vietetään 9 4.

Lisätietoa Agricolasta ja Mikael Agricola-seuran toiminnasta
www.mikaelagricolaseura.fi
http://agricola.utu.fi/mikael/

Tiedustelut:
Ossi Tuusvuori
Mikael Agricola -seuran pysyvä neuvonantaja
ostuus(at)utu.fi, gsm.  040 7608280

Mikael Agricola -seuran  perinteinen kevätretki 24.-28.4.14 suuntautuu tänä vuonna Tanskaan. Matkan teema kytkeytyy vuonna 2017 vietettävän reformaation merkkivuoden valmisteluihin, joissa seura on mukana. Matkalla tutustutaan seuran omien asiantuntijoiden opastuksella keskiajan ja reformaatioajan kirkkoihin ja kohteisiin Ruotsissa ja Tanskassa. Oppaina ovat mm. professorit Jyrki Knuutila ja Markus Hiekkanen.

Mikael Agricola -seuran Tanskan matkan ohjelma 24.-28.4.14

Tanskan matkan järjestää tuttuun tapaan Matka Hermes. Matkan hinta sisältä matkat, hotellit aamiaisineen sekä asiantuntijoiden opastukset. Jäsenhinta Mikael Agricola -seuran jäsenille on 495 € kahden hengen huoneessa ja ei-jäsenille 515 €. Lisähinta yhden hengen laivahyteistä (meno-paluu) ja yhden hengen hotellihuoneesta (2 yötä) on 150 €.

Sitovat ilmoittautumiset 25.3.2014 mennessä, jolloin maksettava 250 € ennakkomaksuna. Loppuosuus matkan hinnasta laskutetaan huhtikuun alussa varausten mukaisesti. Tilinumero: FI 76 4309 0010 0392 38

Lisätietoja:

Matka Hermes

Puolalankatu 4, 20100 Turku

Sähköposti: matkahermes@hotmail.com

Puh. 0400 664 294 (Raimo) tai  02 2310041 (toimisto)

www.matkahermes.com

Agricolan päivänä 9. huhtikuuta 2014 Mikael Agricola -seura ja Maarian seurakunta järjestävät Turun Maarian kirkossa klo 14.15-15.30 tilaisuuden teemalla ”Anna että minä aina janoisin elävän lähtein vettä”.

Ohjelma

Tervehdyssanat. Maarian seurakunnan edustaja

Vesi kirkollisen elämän elementtinä. Professori Jyrki Knuutila

Kaksi introitusta. Sibelius-Akatemian gregoriaaninen lauluryhmä, joht. Jorma Hannikainen

–     Marian ilmestyspäivän introitus: Rorate coeli – Tiukkukaat te taivahat

–     Pyhän Johannes Kastajan muistopäivän introitus:
De ventre matris meae – Herra ombi cutzunnut minun

Professori Markus Hiekkanen ja professori Jyrki Knuutila: Maarian kirkon kasteallas ja vihkivesiastia

Kolme kirkkolaulua. Sibelius-Akatemian gregoriaaninen lauluryhmä, joht. Jorma Hannikainen

–     Communio-laulu: Dicit Dominus: Implete hydrias aqua

–     Communio-laulu: Qui biberit aquam

–     Sekvenssi: Tule Pyhä Henki tän (Codex Westh)

Loppusanat. Professori Kaisa Häkkinen.

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Lämpimästi tervetuloa!

Maarian seurakunta    Mikael Agricola -seura

TIEDOTE

4.4.2011

Julkaisuvapaa HETI

AGRICOLAN PÄIVÄÄ JUHLITAAN 9.4. TURUSSA EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUODEN MERKEISSÄ

Mikael Agricola -seura järjestää Agricolan päivänä 9.4. ohjelmaa Turun tuomiokirkon sekä Maarian kirkon ympäristöissä. Seura toimii Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 viestinviejänä ja haluaa tuoda Mikael Agricolan asemaa Turun kulttuurissa ja historiassa esille. Vuonna 1557 paluumatkalla Venäjän rauhanneuvotteluista menehtynyt Agricola elää tänä päivänäkin monitieteisen nykytutkimuksen kautta. Päivä järjestetään yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa ja on suunnattu kaiken ikäisille aiheesta kiinnostuneille.

Aamupäivä Tuomiokirkon ympäristössä

Agricolan päivän juhlallisuudet alkavat klo 11 seppeleenlaskutilaisuudessa Mikael Agricolan muistomerkillä Turun tuomiokirkon edustalla. Dosentti Markus Hiekkanen johdattaa tämän jälkeen kiinnostuneet Agricolan jalanjäljille tuomiokirkon ympäristössä.

Puolen päivän aikaan Maaherranmakasiinin Porthan-salissa alkaa luentojen sarja, jossa esitellään Mikael Agricola -seuran toimintaa ja sen asiantuntijoiden ajankohtaisia hankkeita.  Dosentti Markus Hiekkanen esittelee Viipurin entisen tuomiokirkon raunioalueen kunnostus- ja tutkimushanketta, johon seura on saanut Alfred Kordelinin säätiön rahoitusta. Professori Kaisa Häkkinen ja FT Terttu Lempiäinen kertovat keväällä ilmestyvästä Agricolan kasvit -teoksesta. Se täydentää heidän Agricolan juhlavuonna 2007 julkaistun Agricolan yritit -kirjan tutkimustaan 1500-luvun kasvimaailmasta ja suomenkielisistä kasvien nimistä.. Häkkinen tutustuttaa yleisön myös muuhun ajankohtaiseen Agricola-aiheiseen tutkimukseen, jonka osana on muun muassa Agricolan sanakirjahanke.

Esitelmien jälkeen 2 X Koo valtaa Porthan-salin klo 14 alkaen. ”Tervetuloa kotikirkkoon” -nimisessä esityksessä nukkejen lisäksi mukana ovat lastenohjaajat Kaija Vähä-Vahe ja Kirsi Koskinen. Esitys kestää noin 25 minuuttia.

Iltapäivä Maarian pappilassa ja Iltatilaisuus Turun tuomiokirkossa

Iltapäivällä klo 14 aikaan Agricolan päivän ohjelma siirtyy Maarian kirkolle. Pappilassa Tytti Issakainen esitelmöi aiheesta ”Äiti Agricolan takana”. Nuori Agricola (Niilo Rantala) saapuu paikalle esittämään muutaman musiikillisen numeron. Dosentti Markus Hiekkanen perehdyttää yleisön Maarian keskiaikaiseen kivikirkkoon, jossa Agricolakin lienee saarnannut.

Maariasta siirrytään takaisin tuomiokirkon maisemiin, kun professorit Erkki Tuppurainen sekä Jorma Hannikainen johdattelevat Agricolan virsiin ja teksteihin Tarkk’ampujan kappelissa. Esitelmätilaisuus alkaa klo 17 ja sen jälkeen pidetään Agricolan päivän iltaehtoollinen, jossa kuullaan myös Agricolan ajan kirkkolauluja MuM, FT Atte Tenkasen kokoaman lauluryhmän esittämänä.

Mahdollisista muutoksista ohjelmaan tiedotetaan Mikael Agricola-seuran sivuilla www.mikaelagricolaseura.fi. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot:
Ossi Tuusvuori, Mikael Agricola -seuran pysyvä asiantuntija, ostuus(at)utu.fi, puh. 040 7608280

Lehdistötiedote: Westh-seminaari Turun yliopistossa 8.4.2011

Vapaa julkaistavaksi

Seminaarin ohjelman löydät täältä

Kuka oli Mathias Johannis Westh?

Mathias Westh oli Mikael Agricolan aikalainen ja Rauman kappalainen, joka kuoli vuonna 1549. Hän jätti jälkeensä Westhin koodeksina tunnetun, pääosin suomenkielisen käsikirjoituksen, jonka hän oli mahdollisesti itse kirjoittanut tai kopioinut. Westhin elämänvaiheista ennen Raumalle tuloa ei ole varmaa tietoa, mutta viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että hän olisi ollut Tukholman seurakunnan ensimmäinen suomenkielinen saarnaaja. Tukholmassa aloitettiin suomenkielinen saarnatoiminta jo vuonna 1533 eli useita vuosia aiemmin kuin Suomen Turussa.

Kuva Westhin koodeksista, messun alusta (kuvaaja Timo Häkkinen)

Mikä on Westhin koodeksi?

Westhin koodeksi on uskonpuhdistuksen alkuajan merkittävin suomenkielinen käsikirjoitus. Sen laajuus on 144 lehteä, ja se sisältää täydellisen suomenkielisen kirkkokäsikirjan ja jumalanpalvelusjärjestyksen, jotka kumpikin ovat Agricolan vastaavia painettuja teoksia vanhemmat. Lisäksi käsikirjoitukseen sisältyy suomennos saksalaisen Urbanus Rhegiuksen teoksesta Seelenn Ertzney für gesund und krancken ’Sielun lääke terveille ja sairaille’ (1529). Tästä teoksesta ei ole olemassa muita suomennoksia. Koodeksissa on myös erillisiä messukäyttöön soveltuvia laulutekstejä sekä suomeksi että ruotsiksi.

Osa Westhin koodeksista on julkaistu jäljennöspainoksena vuonna 1893 sarjan ”Suomen kielen muistomerkkejä” ensimmäisessä niteessä useana eri katkelmana siten, että koodeksin osia on asetettu Agricolan painettujen teosten rinnalle. Tästä julkaisusta on mahdotonta saada käsitystä koodeksista kokonaisuutena. Sama koskee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Vanhan kirjasuomen korpukseen sisältyviä koodeksin osia. Käsikirjoitukseen sisältyy poikkeuksellisen suuri määrä erikoisia merkintätapoja ja lyhenteitä, joita on mahdotonta tulkita alkuperäisteosta näkemättä.

Uskonpuhdistuksen alkuaikoina ei Ruotsissa osattu vielä painaa nuotteja, joten esimerkiksi Agricolan painetussa messussa on laulettavien tekstien kohdalla pelkät tyhjät nuottiviivastot. Sen sijaan Westhin koodeksi on oman aikansa tärkein pohjoismainen nuottikäsikirjoitus. Siihen sisältyy suuri määrä vanhojen kirkkolaulujen nuotteja, jotka aiemmissa tekstijulkaisuissa on jätetty kokonaan pois.

Mikä on Westhin koodeksin julkaisuhanke?

Hankkeen tavoitteena on analysoida ja julkaista Westhin koodeksi alkuperäiselle käsikirjoitukselle uskollisena kriittisenä versiona, joka valaisee luterilaisen kulttireformin toteuttamista suomen kielellä. Tekstit julkaistaan sekä alkuperäisessä muodossaan että nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan kirjoitettuina ja kommentoituina. Laulutekstien yhteydessä julkaistaan myös niihin liittyvät nuotit, joten julkaisun perusteella on mahdollista laulaa 1500-luvun kirkkolauluja Westhin ja Agricolan ajan tapaan.
Työ on aloitettu digikuvaamalla koodeksi Kansalliskirjastossa kesällä 2010.

Tekstit on analysoity suomen kielen opetukseen integroituna tutkimushankkeena lukuvuonna 2010—2011 Turun yliopistossa professori Kaisa Häkkisen johdolla. Työtä esitellään avoimessa seminaarissa, jossa on mukana myös vanhoihin kirkkolauluihin perehtyneitä musiikkitieteen asiantuntijoita. Hanketta tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Lisätiedot:    Professori Kaisa Häkkinen
Suomen kieli, Turun yliopisto
P. 02-333 5280, sähköposti kahakki(at)utu.fi

TIEDOTE
Julkaistu 7.4. klo 14

Mikael Agricolan (n.1510–1557) ja suomen kielen päivää vietetään jälleen 9.4. koko maassa. Mikael Agricola -seura järjestää Turussa ohjelmaa kevätkokouksensa yhteydessä. Agricolan päivän juhlaesitelmässä tutustutaan professori Kaisa Häkkisen johdolla tietokantaan, jonka avulla Agricolan tuotanto on jälleen monipuolisemmin saavutettavissa. Tilaisuudessa myös julkistetaan Häkkisen toimittama Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti luettava laitos.

Agricolan ajan suomen kieli ei aukene helposti nykylukijalle. Suurin este on Agricolan vaihteleva kirjoitustapa, joka poikkeaa nykysuomen selkeästä oikeinkirjoitusjärjestelmästä. Tekstien kirjoittaminen ääntämisen mukaisella tavalla helpottaa lukemista olennaisesti. Suurin osa Agricolan kielestä on ymmärrettävää alkuperäisessä hahmossaan.

Maaherranmakasiinin (Henrikinkatu 10) Porthan-salissa klo 16.30 alkavassa esitelmätilaisuudessa professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba Turun yliopiston suomen kielen oppiaineesta kertovat aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot” ja näyttävät, miten nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja -harrastusta. Häkkisen ja Inaban monivuotisen hankkeen tuloksena laadittu morfosyntaktinen tietokanta avaa digitaaliseen muotoon saatettua Agricolan kirjallista tuotantoa siten, että sen pohjalta voidaan tuottaa erityisesti tutkijoille tarkoitettuja, monitieteistä Agricola-tutkimusta palvelevia erikoiseditioita, osatietokantoja ja hakuja sähköisessä muodossa. Tietokannasta on toki hyötyä myös muille Agricolasta kiinnostuneille.

Agricolan Psalttarin julkistaminen

Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551) uusi laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen. Julkaisu ilmestyy suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteisessä julkaisusarjassa nimeltä Wanhan suomen arkisto. Agricolan alkuperäiset sananmuodostustavat ja lauserakenteet on säilytetty, jotta lukijalle syntyy oikea kuva Agricolan kielen ominaislaadusta.  Agricolan Psalttarin koko teksti tuleekin näin neljän ja puolen vuosisadan takaa kaikkien suomalaisten ulottuville.

Psalmien kirja eli Psalttari on kristikunnan vanhin ja ahkerimmin käytetty rukouskirja. Keskiajan latinankielisten psalmien perinne jatkui uskonpuhdistuksen jälkeen suomen kielellä. Psalmeja on hengellisen sisältönsä lisäksi arvostettu myös runotaiteena. Vaikka varmaa tietoa Psalttarin todellisesta suomentajasta tai suomentajista ei ole, Agricolan oma kädenjälki näkyy Psalttarissa konkreettisimmin esipuherunossa, jossa luetellaan muinaisten suomalaisten epäjumalia ja kerrotaan pakanallisista palvontamenoista. Runo on suomalaisen uskontotieteen vanhin ja usein siteerattu lähde. Runossa mainitaan monia sellaisia uskomusolentoja, jotka ovat myöhemmin jatkaneet elämäänsä Kalevalan sivuilla.

Mikael Agricola -seuran kevätkokouksen ja esitelmätilaisuuden jälkeen klo 17.45 on seppeleenlaskutilaisuus Agricolan patsaalla, josta siirrytään Turun tuomikirkon Agricola-kappeliin klo 18 alkavaan Vesper-tilaisuuteen. Agricolan päivän kahvit nautitaan vesperin jälkeen tuomiokirkon sakastissa. Tervetuloa!

Lisätietoja:
Professori Kaisa Häkkinen, 02-3335280  kaisa.hakkinen(at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran sihteeri  Anniina Lehtokari, 040-5296685, anniina.lehtokari (at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran kotivsivut     www.mikaelagricolaseura.fi

Agricolan rucouskirja kuvaa ja neuvoo

joulukuun osalta:

Talvikuula on 31 päivää. Päivä pitää

6 hetkee. Yö pitää 18 hetkee. Aurinko

nousee liki 9 ja laskehen liki 3.

Jouluu varten kyllä valmistaan,

niin kaikki iloks hankitaan.

Kylmä elatos vahingon tee,

verta pääsuonest ulos laske.

Mutta älä lyö polvisuonta,

kuin tyhmäst tekevät monta.

Tällä kuulla sopii kaikkinaista ruokaa

syödä (niinkuin Plato sanoo) ja juoda

lämmint juomaa, ja pään ja rinnan

lämminä pitämän pitää. Niin ovat

lämpymät yrtit maksan ja pään

hyväksi. Karta verta laskemasta

Lähde: Kalendarium 2007, Turun yliopisto