Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola tunnetaan suomalaisena reformaattorina ja suomen kirjakielen isänä, joka toimitti ensimmäiset suomenkieliset kirjat painoon. Agricolan päivää vietetään joka vuosi huhtikuun 9. päivänä. YLE TV1:n järjestämässä Suuret suomalaiset -yleisöäänestyksessä Agricola pääsi kärkikymmenikköön.

Mikael Agricola -seura järjestää yläkoululaisille kuvituskilpailun. Tehtävänä on kuvittaa 19 sivun mittainen tarina, joka kertoo Agricolan työskentelystä Turussa 1540-luvulla. Jokaiselle sivulle tulee yksi kuva. Tarinan teksti löytyy seuran kotisivulta ja Facebook-sivulta.

Kuvan voi tehdä joko yksin tai ryhmätyönä. Kukin kilpailija tai kilpailijaryhmä saa lähettää vain yhden kuvan. Tee kyseiselle sivulle sopiva kuva esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla, valokuvaamalla tai eri kuvailmaisun keinoja yhdistelemällä. Tekoälyn käyttö on sallittua, mutta siitä pitää mainita kuvan lähettämisen yhteydessä. Kuvassa ei saa olla videoita, animaatioita tai muuta liikkuvaa kuvaa eikä äänitehosteita, sillä tarkoitus on julkaista voittoisilla kilpailutöillä kuvitettu kirjanen myös painettuna. Kirjasessa mainitaan tekijöiden nimet, mikäli nämä antavat siihen suostumuksensa.

Mikael Agricola -seura lunastaa kunkin sivun voittajakuvan 50 euron hintaan. Lisäksi lunastetaan yksi kuva kansikuvaksi 100 eurolla.  Arvosteluraatina toimii seuran hallitus. Kilpailutöiden lähetysaika on 16.2. mennessä. Tulokset julkistetaan ja kirjanen julkaistaan Agricolan päivänä 9. huhtikuuta 2024.

Jos haluat osallistua Agricola-kuvituskilpailuun, tee näin:

1. Lue kuvitettava tarina täältä (19 sivua) ja valitse sivu, jonka haluat kuvittaa.
2. Tee kyseiselle sivulle sopiva kuva piirtämällä, askartelemalla tai muulla tekniikalla. Etsi tarpeen mukaan lisätietoa Agricolasta ja hänen ajastaan esim. Wikipediasta.
3. Ota tekemästäsi kuvasta valokuva, jos se ei ole jo valmiiksi sähköisessä muodossa.
4. Lähetä kuva sähköpostitse jpg-muodossa osoitteeseen mikaelagricolakuvituskilpailu@gmail.com. Merkitse viestin aiheeksi sen sivun numero, jolle olet tehnyt kuvan, sekä oma nimesi (esim. 15 Matti Meikäläinen). Ilmoita lisäksi saateviestissä kuvan sivunumero tarinassa, nimesi, koulusi ja luokkasi sekä yhteystietosi. Jos kuva on tehty ryhmätyönä, ilmoitetaan tiedot kaikkien tekijöiden osalta. Ilmoita myös, jos kuvan tekemisessä on käytetty tekoälyä.

Instruktioner på svenska finns här.

Kuvituskilpailu on osa Mikael Agricola -seuran hanketta ”Aikamatkalla Agricolan ajan Suomeen”, jota tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Onnea kilpailuun!
t. Mikael Agricola -seuran hallitus

Meillä on ilo ilmoittaa, että seuran ensimmäinen oma julkaisu Mikael Agricola, Turku ja Suomi on ilmestynyt painosta. Julkaisu on artikkelikokoelma, jonka ovat toimittaneet Kaisa Häkkinen ja Tanja Toropainen. Kirjoittajat ovat seuran piirissä toimivia asiantuntijoita. Kirjassa on 272 sivua, ja sen sisällys jakautuu neljään osastoon:

Turku, Suomen hiippakunnan pääkaupunki

Kari Uotila: Mikael Agricolan Turku 1500-luvun alkupuolella

Visa Immonen: Pyhän Olavin dominikaanikonventti ja luterilainen reformaatio

Markus Hiekkanen: Turun tuomiokirkko Mikael Agricolan aikana

Jukka Paarma: Mikael Agricola Turun piispana

Jussi Nuorteva: Mikael Agricola eurooppalaisen oppineisuuden edustajana Turun hiippakunnassa

Elämää Mikael Agricolan ajan Turussa

Terttu Lempiäinen: Kumerkkia, humalaa ja yrttejä − Dokumentteja ja arkeobotaanisia löytöjä Agricolan ajan viljelystä ja hyötykasveista Suomessa

Kaisa Häkkinen: Monikielinen Turku ja Turun suomenkielinen nimi

Mikael Agricola ja suomen kieli

Simo Heininen: Mikael Agricolan Uusi testamentti

Harri Uusitalo: Vanhimmat suomenkieliset Isä meidän -rukoukset Agricolalla ja aikalaisilla

Maria Lehtonen: Mikael Agricolan teokset Vanhan kirjasuomen sanakirjan perustana

Kaisa Häkkinen: Mikael Agricolan sanakirja

Tanja Toropainen: Yhdyssanat Mikael Agricolan teoksissa

Mikael Agricola – faktaa vai fiktiota

Kaisa Häkkinen & Tanja Toropainen: Mikael Agricola – kansallinen suurmies

Roope Lipasti: Totta ja tarua – Agricola romaanihenkilönä. Pohdintoja romaanin Mikaelin kirja synnystä

Lisäksi kirjassa on alkusanat, lähdeluettelo, henkilöhakemisto ja kirjoittajien esittely. Kirjassa on artikkelien aihepiireihin liittyvää kuvitusta. Osa valokuvista on otettu seuran retkillä Suomessa ja ulkomailla.

Kirjaa myy Tiedekirja, jolla on verkkokauppa ja kivijalkamyymälä Helsingissä Säätytalon vieressä. Kirjan normaalihinta on 34 euroa, mutta jäsenmaksunsa maksaneilla seuran jäsenillä on mahdollisuus ostaa kirja jäsenhintaan 25 euroa seuran omissa tilaisuuksissa tai seuran osastolta Turun kirjamessuilla. Kirjaa ja kirjoittajaryhmää esitellään Turun kirjamessuilla 29.9.2023 kello 16:30−18 Jukolassa järjestettävässä Mikaelin päivän seminaarissa, jonne sekä seuran jäsenet että muut Agricolan ystävät ovat lämpimästi tervetulleita.

Torstaina 29.9.2022 klo 17—19 järjestetään Turussa, Aboa Vetuksen Factory-salissa Mikaelin päivän seminaari:

Mikael Agricola – faktaa ja fiktiota

17.00 Tervehdyssanat, tietoa Mikael Agricola -seurasta ja sen toiminnasta.

17.15 Professori emerita Päivi Lappalainen: Elämäkertakirjallisuus – faktaa vai fiktiota?

17.45 TT, liturgisen elämän kouluttaja Juhani Holma: Arvoituksellinen Agricola. 30-vuotinen matkani Mikael Olavinpojan kanssa.

18.15 Kirjailija Roope Lipasti: Totta ja tarua – Agricola romaanihenkilönä.

Kukin esitelmä kestää 20 minuuttia, minkä jälkeen on 10 minuuttia aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Seminaarista tehdään videotallenne, joka julkaistaan myöhemmin seuran YouTube-kanavalla.

Tilaisuus on avoin ja maksuton. Seminaariin osallistuminen ei edellytä seuran jäsenyyttä, mutta jäseneksi on mahdollista liittyä seminaarin yhteydessä.

Tervetuloa!

Mikael Agricola -seuran puolesta

seuran tiedevastaava Kaisa Häkkinen

Tietoa esiintyjistä

Päivi Lappalainen on juuri jäänyt eläkkeelle kotimaisen kirjallisuuden professorin tehtävästä Turun yliopistossa. Hänen erikoisalojaan ovat kirjallisuuden historia, feministinen kirjallisuudentutkimus, lasten- ja nuortenkirjallisuus, 1800-luvun realismi sekä suomenruotsalainen kirjallisuus.

Juhani Holma on teologian tohtori, jonka vuonna 2008 valmistuneen väitöskirjan aiheena oli Mikael Agricolan Rukouskirjan lähdepohja. Holma työskentelee jumalanpalveluselämän kouluttajana Kirkon koulutuskeskuksessa. Hän toimii myös Mikael Agricola -seuran puheenjohtajana.

Roope Lipasti on lietolainen kirjailija, kolumnisti, tietokirjoittaja ja toimittaja. Hän on julkaissut teoksia sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Vuonna 2021 ilmestyi hänen romaaninsa Mikaelin kirja, jonka aiheena ovat Agricolan elämän loppuvaiheet.

Mikael Agricola -seuran kevätkokous pidetään tiistaina 10.5. klo 17 Turussa seurakuntien toimitalon kokoushuoneessa, osoitteessa Eerikinkatu 3, 2. krs.

Kevätkokouksen jälkeen emeritus valtionarkistonhoitaja, TT, FL Jussi Nuorteva pitää esitelmän aiheesta ”Reformaatio uudistaa yliopistot”.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Jälleen laskettiin Mikael Agricolan elämäntyötä kunnioittava seppele Oskari Jauhiaisen veistämälle ja Turun tuomiokirkon kupeessa sijaitsevalle Agricolan patsaalle Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi.

Seppeleen laskivat Mikael Agricola -seuran kunniajäsen ja hallituksen jäsen, arkkipiispa emeritus Jukka Paarma ja Turun tuomikirkkoseurakunnan kappalainen Mika Mäntyranta.

Jukka Paarma piti seppeleen laskun yhteydessä puheen, jossa hän korosti Agricolan merkitystä rauhan miehenä ja suomalaisen kansallisen identiteetin perustan luojana. 

Kuva: Ossi Tuusvuori

Kuva: Ossi Tuusvuori

Seppelenauhan teksti: ”Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan elämäntyötä kunnioittaen / Mikael Agricola-seura, Turun tuomiokirkkoseurakunta”.
Kuva: Ossi Tuusvuori

Jukka Paarma
Agricolan patsaalla 9.4.2022

Tänään, Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, on monta syytä kunnioittaa sen miehen muistoa  joka aikanaan laski suomen kirjakielen perustuksen.  Ja nimenomaan tällä paikalla. hänen pääasiallisen työpaikkansa, piispankirkkonsa ja tuomiokapitulinsa kupeessa, vastapäätä hänen perheensä asuntoa, kotia, nykyisen akatemiatalon tontilla.  Seitsemänkymmentä vuotta sitten, vuonna 1952,  paljastettiin tämä Oskari Jauhiaisen veistos, joka tavallaan korvasi vanhemman, Viipurissa sijainneen.  Se oli tuhoutunut ja hävinnyt kun vihollinen hyökkäsi maahamme talvisodan päivinä   Sodan tuhot olivat Agricolalle, rauhan miehelle, kohtalokkaat muutoinkin.  Päättyihän hänen oma elämänsä rauhanneuvottelumatkalta palatessa 9.4.1557.  Sodan lopettamiseksi käydyt neuvottelut Moskovassa ja pitkä talvinen matka olivat uuvuttaneet vähän alle viisikymppisen miehen.

Agricolan elämänvaiheet ja saavutukset kirjakielemme ja omakielisen kirjallisuutemme ”isänä”, luterilaisen reformaation edustajana ja jopa rauhanneuvottelijanakin ovat yleisesti aika hyvin tunnetut.  Tämä erikoinen aika, jota nyt elämme kriisien ja sodan varjossa, nostaa hänen elämäntyönsä kokonaismerkityksen uudelleen ajankohtaiseksi. Maailmanlaajan pandemian todellisuus on muistuttanut sekä ihmisten että kansakuntien elämän hauraudesta ja epävarmuudesta. Brutaali sota Euroopassa on nostattanut omassa maassammekin pelkoa. Tunnistetaan jopa uhkaa koko kansallista olemassaoloamme kohtaan.

Mikä voi tässä maailmassa olla väkevämpi ase kuin tankit ja ohjukset? Mikä on voimakkaampi valta kuin määrältään ylivoimainen ja röyhkeä väkivalta? Millä pienempi ja vähäisempi kykenee puolustautumaan mahtavampaan vastaan? Viestit nyt käytävästä sodasta kertovat, että sellainen on luja ja selkeä kansallinen identiteetti, tieto ja tunne kuulumisesta omaan kansaan, joka on niin arvokas, että sitä kannattaa puolustaa.

Suomalaisen kansallistunnon, sen oman identiteetin  perustan laskijoista Agricola mainitaan ensimmäisenä.  Oman kielen,  suomen  kielen ja sille rakentuvan kulttuurin sekä siihen kuuluvan kristillisen uskon lujittajana hän loi pohjan oman maamme kasvatukselle ja koulutukselle, tieteelle ja ylipäänsä omankieliselle sivistykselle samoin kuin omalle hallintokulttuurille, joita toiset sitten kehittivät eteenpäin. Heitä edustavat tällä samalla Turun vanhalla keskustan aukiolla kaksi muuta patsasta, Henrik Gabriel Porthanin ja Per Brahen muistomerkit.

Tänään, tämän 70-vuotisen hienon patsaan äärellä on siis monta syytä osoittaa kunnioituksemme ja kiitollisuutemme tälle työlle, kansakunnan identiteetin rakentajalle, rauhan miehelle. Hänen mittavassa Rukouskirjassaan on tietenkin mukana Rauhanrukous johon nyt saamme yhtyä:

 Kaikkivaltias Jumala.

jolta kaikki pyhyys, oikeus ja hurskaat teot tulevat.

Anna palvelijoillesi se rauha, jota maailma ei voi antaa.

Suo, että sydämemme  olisivat aina sinun käskyillesi kuuliaiset.

 Varjele meitä niin. että sodan uhka pysyisi koko elinaikamme kaukana ja saisimme elää  sinun huomassasi rauhassa ja sovussa.

Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2022 palkinto myönnetään Sari Karhulahdelle Richard Powersin teoksen Ikipuut (Gummerus) suomennoksesta. Alkuteos on englanninkielinen. 

Mikael Agricola -seura onnittelee Sari Karhulahtea!

Palkinnon myöntää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry yhdessä Suomen Kirjasäätiön kanssa.

Lisätietoja: https://www.sktl.fi/?x18668=3040768

Venäjältä on viime päivinä kantautunut surusanoma, jossa kerrotaan biologian tohtori, akateemikko Vladimir N. Smirnovin kuolemasta 27.9.2021. Hän oli 84-vuotias, syntynyt Tcheljabinskissa 17. toukokuuta 1937. Akateemikko Smirnov valmistui v. 1959 Leningradin valtion yliopistosta ja hän toimi kokeellisen kardiologian tutkimuslaitoksen johtajana.

Hänen monipuolista elämäntyötään on tässä yhteydessä mahdotonta kaikilta osin selvittää, mutta hänen osuutensa Mikael Agricolan muiston vaalimisessa ja suomen kirjakielen arvostamisessa, ovat vaikuttavaa rauhanajan rakennustyötä, jota on syytä jälkipolvien tietää ja arvostaa.

Vuoden 2000 tammikuussa Turussa pidettiin Agricola-symposiumi, jossa tieto sotavuosina kadonneesta Agricolan kuolinpaikan muistokivestä varmistui ja samalla vahvistui sen uudelleen pystyttämisen mahdollisuus. Ratkaisevasti asian edistymiseen vaikutti akateemikko Vladimir N. Smirnovin aloitteellisuus. Hän hankki rahoituksen ja hoiti asian hallinnoinnin Venäjän kulttuurihallinnon ja Viipurin kaupungin johdon kanssa. Asian eteenpäin menoa edisti myös Venäjän duuman Suomi-ryhmän sihteerin ja ainoan suomen kielen osaajan Aleksandr Belovin informointi ja yhteydenpito eri tahoihin. Suomessa herättikin ihmettelyä ja hyvää mieltä jo kesäkuussa 2000 Viipurista tullut kutsu uudelleen löytyneen muistokiven paljastusjuhlaan.

Kuolemajärven, Kyrönniemen kärkeen aavana aukeavan Suomenlahden rannalle oli ikimännikön reunaan Viipurin kaupunginarkkitehti Nelli Li suunnitellut muistokiven paikan, vanhan muistomerkin kiveyksen päälle. Pietarin eremitaasin sepät olivat takoneet valurauta-aidan entisen valokuvan pohjalta. Uudelleen kullattu teksti tummassa kivessä kertoi: ”Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola suomalaisen kirjallisuuden isä 9 pv huhtikuuta 1557. Pystytetty Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900”. Muistomerkin läheisyyteen rakentui vielä myöhemmin Viipurin piirijohtaja Georgy Porjadinin ideoimana ja rahoittamana hirsinen museomaja. Paikallinen lääkäri ja Agricolan muiston vaalija Juri Ogloblin on pitänyt huolta muistomerkistä ja sen ympäristöstä museoineen.

Muistokiven paljastusjuhlassa juhannuksena 2000 akateemikko Smirnov kertoi lapsuutensa kesänviettopaikoista Kyrönniemen alueella. Hänen suomenkielinen puheensa kertoi ystävyydestä ja syvästä vaikuttavuudesta, jonka Mikael Agricolan elämäntyön muisto oli jo poikavuosista alkaen tehnyt.

Suomen Kulttuurirahasto huomioi akateemikko Smirnovin ansioita muistomerkkiasiassa Agricola-mitalilla, joka luovutettiin paikallisen maakuntarahaston vuosijuhlassa Ylämyllyn keskuskoululla 2. huhtikuuta 2001.

Vladimir N. Smirnov ei ollut vain suomalaisten ystävä, hän oli tämän lisäksi suomen kirjakielen ymmärtäjä ja osaaja. Kun vuonna 2007 Turun tuomiokirkossa vietettiin Agricolan päivänä 9. huhtikuuta juhlajumalanpalvelusta, huomasin akateemikko Smirnovin puolisoineen istumassa juhlakansan keskuudessa. Hän tunnisti minut, hymyili ja heilautti kättään – virsikirja kädessään. Hän halusi olla läsnä Agricola-juhlavuoden päätapahtumassa, juhlajumalanpalveluksessa, koska ymmärsi suomenkielisen liturgian ja arkkipiispa Paarman selkeän ja sisältörikkaan saarnan, sekä virsien sanoman – Mikael Agricolankin sanoittamien virsien. Hän eli ja arvosti sitä rauhaa, mitä ”rauhan rakentajapiispa” oli sanoittanut vuosisatoja aikaisemmin.

Levätköön hän rauhassa, sydänten parantaja, akateemikko ja rauhanrakentaja tässä ajassa.

                                                 Ossi Haaramäki

                                                 Teol. tri

Mikael Agricola -seuran vuosikokoukset (kevät- ja syyskokous) pidetään tiistaina 23.11. klo 17 Turussa, seurakuntien toimitalossa osoitteessa Eerikinkatu 3, Yläsali (2. krs). Kokouksissa käydään läpi ääntömääräiset asiat.

Vuosikokousesitelmän pitää FT Harri Uusitalo aiheenaan ”Vanhimmat suomenkieliset Isä meidän -rukoukset Agricolalla ja aikalaisilla”.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Mikael Agricola -seura on mukana Turun kirjamessuilla 2021

Osastomme on B9 (yhdessä Kuolemajärvi-säätiön ja Uusikirkko-seuran kanssa)

Turun kirjamessuilla 1.-3.10. ei tällä kertaa tavata itseään Mikael Agricolaa, jolla on kirkollisia tehtäviä Yläjärven suunnalla. Mutta messuohjelmassa on kaksikin Agricola-kirjailijaa, joilta on ilmestynyt Suomen kirjakielen isän ja kirkon uskonpuhdistajan elämästä kertovat romaanit:

Roope Lipastin Mikaelin kirja  (Atena) ja Jari Tervon Pääskyt talvehtivat järven pohjassa (Otava)

Agricolaa aiemminkin mm. jo vuonna 2007 ilmestyneessä Agricola tunnissa -julkaisussa käsitellyt Roope Lipasti on tavattavissa ja signeeramassa teostaan Mikael Agricola-seuran osastolla B9 lauantaina 2.10. klo 12-13. Kirjaa on myynnissä osastolla hintaan 25 €. Lisäksi osastolla on myynnissä Simo Heinisen ansiokas elämänkertateos Agricolan elämä ja teokset (Edita).

Seuran messuohjelmana tänä vuonna on 7 kirkon reitin hankkeeseen liittyen kulttuurimatkailuteemaan liittyvä keskustelu lauantaina 2.10. Kuisti-lavalla (B halli):

13.30-13.50

SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMINEN JA KULTTUURIMATKAILUN UUSI TULEVAISUUS: 7 KIRKON KIERROKSESTA AIKAMATKALLE AGRICOLAN AJAN SUOMEEN

Koronakauden lisäämä kotimaisen kulttuurimatkailun kiinnostus avaa uusia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja esittelemiseksi. Mukana keskustelemassa professori MARKUS HIEKKANEN, johtaja MINNA KARVONEN opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Citynomadin tj. MERJA TAIPALEENMÄKI. Keskustelua juontaa Mikael Agricola-seuran pysyvä neuvonantaja OSSI TUUSVUORI.

Keskustelijat ovat tavattavissa seuran osastolla ohjelman jälkeen.

Tervetuloa taas kirjamessuille – pitkästä aikaa!

Keskiviikkona 29.9.2021 klo 17—19 järjestetään Turussa, Aboa Vetuksen Factory-salissa  Mikaelin päivän seminaari nimeltään ”Nämet sanat ouat wissit ia totiset”.

Seminaarin aiheena on Mikael Agricolan sanasto.

Seminaarin ohjelma:

17.00 Tervehdyssanat, tietoa Mikael Agricola -seurasta ja sen toiminnasta

17.15 FM, päätoimittaja Maria Lehtonen: Mikael Agricolan sanasto Vanhan kirjasuomen sanakirjan perustana

17.45 FT, dosentti Tanja Toropainen: Mikael Agricolan yhdyssanat

18.15 Professori emerita Kaisa Häkkinen: Mikael Agricolan sanakirja

Kukin esitelmä kestää 20 minuuttia, minkä jälkeen on 10 minuuttia aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Seminaarista tehdään videotallenne, joka julkaistaan myöhemmin.

Tilaisuus on avoin ja maksuton. Seminaariin osallistuminen ei edellytä seuran jäsenyyttä, mutta jäseneksi on mahdollista liittyä seminaarin yhteydessä. Käytännön järjestelyissä noudatetaan Turun yliopiston koronaohjeistusta (alle 50 hengen ryhmät, maskipakko). Koska tilanne elää jatkuvasti, seminaariin liittyvät tiedot on syytä käydä tarkistamassa vielä uudelleen seuran kotisivuilta ennen paikalle saapumista.

Tervetuloa!

Mikael Agricola -seura

Tietoa esiintyjistä

Maria Lehtonen on Turun yliopiston suomen kielen tohtoriopiskelija, joka on työskennellyt pitkään Kotimaisten kielten keskuksessa Helsingissä Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajana. Tällä hetkellä hän toimii päätoimittajan sijaisena.

Tanja Toropainen on Turun yliopiston suomen kielen yliopisto-opettaja ja dosentti. Hän on väitellyt Turun yliopistossa vuonna 2017 yhdyssanoista ja yhdyssanamaisista rakenteista Mikael Agricolan teoksissa.

Kaisa Häkkinen on Turun yliopiston suomen kielen emeritaprofessori, joka tällä hetkellä tekee päätyönään sanakirjaa Mikael Agricolan teosten sanastosta.