Mikael Agricola -seura

Näiltä sivuilta löydät tietoa seuran meneillään olevista sekä menneistä hankkeista.

Iltalehti on jatkanut Yleisradion v. 2004 Suomessa aloittamaa seuraleikkiä kymmenestä suurimmasta suomalaisesta. (Iltalehti 5.1.2009) ”Tutkimuksen” on tehnyt mielipiteiden mittauslaitos ja sen voi katsoa jossain määrin paremmin kertovan Suomen kansan mielipiteistä kuin Ylen äänestyksen. Kyseessä oli sentään  sähköpostikysely, jossa valikoidulta joukolta, ja vain heiltä, kysyttiin. Noin puolet kysytyistä vastasi. Postikyselyissä ei juuri parempaan osallistumiseen päästä, usein ei näinkään hyvään. Tuloksen kannalta olennainen merkitys on kuitenkin sillä, että vastaajille annettiin aikaisempi kymmenen nimen lista ja presidentti Martti Ahtisaaren nimi, ja käskettiin valita nimistä yksi. Siksi tuloksena on yhdentoista nimen lista, joista kymmenen on Ylen äänestyksessä parhaiten menestyneitä.

Tuloksista on tällä sivulla ensiksi mainittava, että Mikael Agricola on parantanut sijoitustaan seitsemänneltä sijalta neljänneksi. Kun äänestyksen ja kyselyn välissä on vietetty juhlavuotta 2007, voinee nousun panna sen ansioksi. Tätä kyselyähän ei edeltänyt minkäänlainen mainoskampanja kenekään ehdokkaan hyväksi (paitsi Ahtisaaren), vaan vastaajat joutuivat vastaamaan kylmiltään. Muutkin listalla tapahtuneet muutokset voi selittää sillä, kuinka kukin on ollut tällä välin ja erityisesti viime aikoina julkisuudessa.

Toiselta sijalta on yhdenneksitoista pudonnut Risto Ryti, ja tilalle on noussut Martti Ahtisaari kuudennelle sijalle, luonnollisesti Nobelin palkinnon vuoksi, ja siksi, että häntä tarjottiin lisäehdokkaaksi.  Kärjessä ovat pysyneet Mannerheim ja Kekkonen, joka pääsi Rydin tilalle toiseksi. Kolmanneksi nousi Arvo Ylppö ja hänen jälkeensä siis Mikaelimme.  Muuten järjestyksessä ei ole dramaattisia muutoksia, Sibelius myös hiukan paransi sijoitustaan.

Koko lista oli tällainen: 1. Mannerheim, 2. Kekkonen, 3. Ylppö, 4. Agricola, 5. Sibelius, 6. Ahtisaari, 7. Adolf Ehrnroot, 8. Tarja Halonen, 9.Kivi, 10. Lönnrot ja 11. Ryti.

Tavallaan samasta aiheesta kirjoitti äskettäin kouluneuvos Antti Lehtinen Turun sanomissa. Hän mm. hämmästelee, ettei Peter von Baghin paksussa kirjassa ”Sininen laulu” mainita Agricolaa kertaakaan.  Ihmettelyyn on ehkä syytä, mutta myös selitys on helppo arvata: Kyseessä on itsenäisen Suomen taiteiden tarina. On helpompi ymmärtää viittaukset Runebergiin ja Kiveen. Agricola ei ollut kaunokirjailija.

Lehtinen tekee myös mielenkiintoisen ehdotuksen. Hän muistuttaa, että v. 1917 järjestetyn Agricolan muistomerkkikilpailun voittanut Wäinö Aaltosen ehdotus jäi rahan arvon romahdettua pystyttämättä. (Lehtinen on tehnyt Aaltosen muiston vaalimisen hyväksi enemmän kuin kukaan muu.) Nyt hän kysyy retorisesti, voitaisiinko teos saattaa pysyvään materiaaliin Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Asiaa kannattanee harkita, vaikka epäilijä voi sanoa, että teoksen sanoma jää nykyihmiselle epäselväksi. Teoksen nimi oli ”Isä meidän”, eikä se ole näköispatsas. Mutta pysyvään materiaaliin saattamisenhan ei tarvitsisi merkitä kovin suurikokoista monumentaaliteosta ulkoilmassa.  Saattaa siinä piillä toinenkin mutta: Miten tekijän moraaliset oikeudet teokseensa tulisivat huomioon otetuiksi?

Keijo Perälä

Perinteiseen tapaan järjestetään Agricolan päivänä 9.4. klo 15 seppeleenlasku hänen patsaalleen Unikankareen kummulla Turun tuomiokirkon seinustalla.  Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila pitää puheen  ja lauletaan virsi 420. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu Domcaféssa. Tervetuloa!

Turussa vuonna 2006 perustettu Mikael Agricola -seura on saanut omat kotisivut. Osoitteesta www.mikaelagricolaseura.fi löytyvällä sivustollaan seura tiedottaa toiminnastaan ja kertoo ajankohtaisista tapahtumista.

Mikäli törmäät sivustolla johonkin tekniseen ongelmaan, jätä kommentti tähän viestiin tai lähetä sähköpostia osoitteeseen ajnyga (at) utu.fi.

Vuonna 2006 perustetun seuran tavoitteena on vaalia Mikael Agricolan muistoa, edistää häntä koskevaa tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi hänen elämäntyötään ja sen merkitystä. Tutustu seuraan tarkemmin täällä.

• Mikael Agricola -seuran säännöt muutos 2009 (doc)

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Mikael Agricola -seura ja sen kotipaikka on Turku.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia Mikael Agricolan muistoa, edistää häntä koskevaa tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi hänen elämäntyötään ja sen merkitystä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa, harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää kulttuuri- ja valistustilaisuuksia ja jäsenilleen matkoja sekä kerää ja tallentaa Mikael Agricolaa koskevaa aineistoa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää liittymis- ja jäsenmaksuja, hakee avustuksia, ottaa vastaan lahjoituksia, harjoittaa julkaisutoimintaa ja muuta vähäistä taloudellista toimintaa, joka tukee yhdistyksen tarkoitusperiä.

3 § Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistykseen voi kuulua myös kannatusjäseninä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa.

Jäsenten hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus hakemuksesta tai kahden jäsenen suosituksesta.

Yhdistyksen kokous voi hallituksen ehdotuksesta kutsua kunniajäseniksi seuran tarkoitusta erityisen ansiokkaasti edistäneitä henkilöitä.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5 § Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

Eri jäsenryhmien jäsenmaksu voi olla erisuuruinen. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

6 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6 muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi kuitenkin päättää, että jotkut heistä voivat yksinään kirjoittaa yhdistyksen nimen määrättyjä tehtäviä varten.

8 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11 § Vuosikokous

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Mikael Agricola -seuran syyskokouksessa 22.11.2022 valittu hallitus

Puheenjohtaja
Kirkkoherra Sari Lehti
etunimi.sukunimi@evl.fi

Jäsenet

Professori emerita Kaisa Häkkinen

Professori Terttu Lempiäinen

Arkkipiispa emeritus Jukka Paarma

TM Niilo Rantala

FT Tanja Toropainen

FM Katariina Ylikännö

Varajäsenet

Tuovi Putkonen

Petri Lehikoinen

Seuran muut toimijat

Sihteeri
FM Kalle Järvelä
kalle.jarvela@kotus.fi

Rahastonhoitaja
KTM, FM Aapo Parkkonen

Pysyvänä neuvonantajana juhlavuoden 2007 pääsihteeri
Ossi Tuusvuori
etunimi.sukunimi@utu.fi
etunimi.sukunimi@lingsoft.fi

Jäsenmaksut

• Henkilö- ja yhteisöjäsenet 20 €
• Opiskelijat 10 €
• Kannatusjäsenet: henkilöt 50 €, yhteisöt 300 €

Jäsenmaksu maksetaan seuran pankkitilille Liedon säästöpankkiin FI5443091820148680 jäseneksi hyväksymisen jälkeen. Kirjoita maksun viestikenttään nimesi tai vastaavasti yhteisösi nimi, jotta tunnistamme maksusi.

Liittyminen

Jäseneksi liittyminen tapahtuu alla olevalla lomakkeella. Sinulle ilmoitetaan sähköpostitse, kun sinut on lisätty seuran jäseneksi. Anna tietoihin vähintään etunimi, sukunimi, sähköpostiosoite sekä postiosoite. Jos haet yhteisöjäsenyyttä, niin etunimeä ei tarvita.

Seuran puheenjohtaja
Kirkkoherra Sari Lehti
etunimi.sukunimi@evl.fi

Sihteeri
FM Kalle Järvelä
kalle.jarvela@kotus.fi

sihteeri.mikaelagricolaseura@gmail.com

Mikael Agricola -seura perustettiin kesällä 2006 juhlavuoteen valmistauduttaessa. Kun ilmeni, että seuraa ei varsinaisesti tarvittu juhlavuoden järjestelyihin, se ei pyrkinyt aloittamaan aktiivista toimintaa juhlavuoden 2007 aikana. Vuosikokouksessa keväällä 2008 seuralle valittiin uusi hallitus, jonka puheenjohtaja on dosentti Jyrki Knuutila.

Seuran toiminnan lähtökohdat ovat hahmottuneet juhlavuoden aikana. Juhlavuotta voi pitää merkittävänä suomalaisen kulttuurin kannalta. Yksityiset kansalaiset, yhteisöt ja yhteiskunta osallistuivat aktiivisesti sen viettoon. Juhlavuosi oli myös tieteellisesti merkittävä, sillä sen aikana löydettiin uusia poikkitieteellisiä lähestymistapoja Agricola-tutkimukseen. Tästä ovat osituksena vuoden aikana ilmestyneet 14 monografiaa ja kokoomateosta sekä yli puolensataa tieteellistä ja populaaria artikkelia. Juhlavuoden tieteellisestä annista mainittakoon Simo Heinisen Agricola-elämäkerta ja Kaisa Häkkisen johtaman kielitieteellisen projektin tulokset. Jälkimmäinen avaa uudenlaisia mahdollisuuksia sekä suomen kielen historian että Suomen historian ja kulttuurihistorian tutkimukselle laajemminkin.

Toiminnan sisällöllisiä lähtökohtia

• Kirkon uudistumis- ja uudistamiskysymykset 1500-luvun reformaation valossa. Reformaation 500-vuotismuiston juhlinta v. 2017 on konkreettinen kiintopiste, johon seurankin tulee suuntautua ja luoda yhteyksiä sekä Saksaan että muihin reformaation maihin.
• Seuran tulee pyrkiä tukemaan Agricolan teoksista laaditun tietokannan hyväksikäyttöä suomen kielen historian tutkimuksessa. Agricola ei ehkä ollut varsinainen kielipoliitikko, mutta hänellä oli ilmeisen selvä kielipoliittinen linja kaksikielisessä maassa ja vieraskielisessä korkeakulttuurissa.
• Seura määrittelee itsensä monitieteiseksi ja pyrkii edistämään Agricolan perinnön tieteidenvälistä tutkimusta. Agricolan monipuolista elämäntyötä voidaan yhdellä sanalla luonnehtia kulttuurityöksi. Hän toi Suomeen eurooppalaista kulttuuria ajankohtaisessa muodossa ja oli siten rakentamassa suomalaisen kulttuurin perusteita.
• Agricola oli kansanvalistaja ja muutenkin valistusmies varsin uudenaikaisessa mielessä. Seura yrittää löytää Juhlavuoden hengessä Agricolan perinnöstä sellaista, joka voisi kiinnostaa suurta yleisöä sekä paikallisesti (Agricola-paikkakunnat) että valtakunnallisesti.

Seura on ottanut toiminta-ajatuksekseen hoitaa sille uskottua tehtävää kolmella eri taholla:

1. Seura edistää ja tukee Mikael Agricolan elämäntyön esillä pitämistä kulttuurielämässä, koululaitoksessa ja mediassa.
2. Seura kantaa kortensa kekoon, jotta Agricolaan kohdistuva moni- ja poikkitieteellinen tutkimus olisi mahdollista.
3. Seura toimii osaltaan myös siten, että Agricolan elämäntyö kantaisi yhä edelleen hedelmää kirkollisessa elämässä. Tähän liittyen Seura on mukana lokakuussa 2016 alkaneen reformaation 500-vuotismerkkivuoden (1517 / 2017) valmistelussa ja vietossa.

Seura siis jatkaa osaltaan Agricolan elämäntyötä toimilla eri tahoilla suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös kansainvälisesti. Sinä voit kulkea mukana Agricolan jalanjäljissä osallistumalla Seuran toimintaan sen jäsenenä. Seura järjestää mm. monipuolisia tieteellisiä esitelmätilaisuuksia ja -seminaareja, matkoja Agricola- paikkakunnille sekä osallistuu kirjamessuille. Seuran välityksellä saat myös suorat yhteydet niihin eri tieteenaloja edustaviin tutkijoihin, jotka ovat perehtyneet Agricolaan ja hänen aikaansa. Seuran välityksellä saat tietoa kaikesta ajankohtaisesta Agricolaan liittyvästä.

Tervetuloa mukaan!