Mikael Agricola -seura

Mikael Agricolan juhlaviikonlopun alustava ohjelma – lisätietoja lähempänä ajankohtaa!

PERJANTAI 8.4.2011

15:00-18:00

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollo palkinnon luovutustilaisuus Katedralskolanin juhlasalissa (Vanha suurtori 1).
SKTL järjestää bussikuljetuksen Helsingistä perjantaina 8.4. (lähtö klo 11.30, paluu Turusta klo 18.30, perillä Helsingissä n. klo 21.00). Ilmoittautumiset liiton toimistoon sktl(at)sktl.fi viimeistään maanantaina 4.4.

18:00-19:00
Mikael Agricola-seuran kevätkokous seuran jäsenille Katedralskolanin juhlasalissa

LAUANTAI  9.4.2011

11:00-11:30
Seppeleenlaskutilaisuus Mikael Agricolan patsaalla, Turun tuomiokirkko
(Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Mikael Agricola -seura)

11:15-12:00
Agricolan jalanjäljillä – opastettu kierros. Oppaana dosentti Markus Hiekkanen. Kierros lähtee Agricolan patsaalta seppeleenlaskutilaisuuden jälkeen.

12:00-13:30
Porthan -salissa (Maaherran makasiini, Henrikinkatu 10) Agricola-aiheista ohjelmaa yleisölle:
–  Viipurin tuomiokirkon hankkeen esittely
–  Agricolan kasvit -kirjan julkistaminen ja esittely
–  Katsaus ajankohtaiseen Agricola-tutkimukseen, mm. Agricolan sanakirjahankkeeseen
–  Seuran toiminnan esittelyä

14:00
Lasten nukketeatteriesitys: Tervetuloa kotikirkkoon. Esityksen järjestää 2 X Koo -teatteri, jossa mukana nukkejen lisäksi lastenohjaajat Kaija Vähä-Vahe ja Kirsi Koskinen. Kesto n. 25 minuuttia, Porthan-sali

14:00-16:00
Agricolan päivän ohjelmaa Maarian kirkolla (Mauno Tavasti katu)
– Tervetuloa
–  Tytti Issakainen: Äiti Agricolan takana
–  Nuori Agricola (Niilo Rantala) esiintyy
–  Esimakua kesän Tallgren-näytelmästä
– Kahvit
–  Dosentti Markus Hiekkanen: Maarian kirkon esittely, ”Agricolan ajalta”

17:00-18:00
Iltatilaisuus Turun tuomiokirkkossa
– Agricolan päivän esitelmät klo 17 Tarkk’ampujan kappelissa: Emeritus professori Erkki Tuppurainen ”Agricola ja virsi”  ja professori Jorma Hannikainen ”Agricolan tekstit M. B. Gunnaeruksen introituskokoelmassa (1605)”.
– Agricolan päivän iltaehtoollinen & musiikkitilaisuus  klo 18 : Kanttori, MuM, FT Atte Tenkasen johtama lauluryhmä esittää Agricolan ajan kirkkolauluja
– Kahvitilaisuus sakastissa yleisölle (heti hartauden päätyttyä)

Seura pidättää oikeuden muutoksiin. Muutoksista tiedotetaan näillä sivuilla ja tarkempi ohjelma lähetetään sähköpostitse jäsenistölle ennen ajankohtaa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa!

Mikael Agricola -seuran kevätkokous pidetään Agricolan päivänä 9.4. klo 16 Porthan-salissa, Maaherranmakasiinissa (Henrikinkatu 10). Kokouksen jälkeen professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba pitävät esitelmän aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot”. Häkkinen ja Inaba kertovat ja
näyttävät, miten nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja  -harrastusta. Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti luettava laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen.

Tuomiokirkon kupeessa seisovan Agricolan patsaan juurelle lasketaan perinteisesti juhlamenoin seppele klo 17.45. Tämän jälkeen kokoonnutaan Agricolan päivän vesperiin Agricola-kappelissa. Tilaisuus päättyy kahvitilaisuuteen Tuomikirkon sakastissa. Tervetuloa!

Mikael Agricola -seura sai kunnian luovuttaa Helsingissä pienimuotoisessa juhlatilaisuudessa 15.1.2010 seuran pysyvänä asiantuntijana toimivalle ja Agricolan juhlavuoden 2007 pääsihteerille Ossi Tuusvuorelle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin. Tuusvuori työskenteli myös Agricolan muistomerkin palauttamiseksi Viipuriin, joka lopulta onnistui kesäkuussa 2009. Tuusvuori on tehnyt merkittävää ja pyyteetöntä työtä Mikael Agricolan tunnettavuuden ja seuran eteen muiden ansioidensa lisäksi. Seura onnittelee lämpimästi Ossia ja kiittää niin menneiden kuin tulevien hankkeiden asiantuntevasta ja innovatiivisesta ohjaamisesta.

Ossi Tuusvuori

Arkeologiset kaivaukset vuosina 2011-2013

Viipurin vanhan Tuomiokirkon raunioalueen arkeologiset koekaivauksia on suoritettu vuosina 2011-2012. Elokuussa 2013 kaivaukset jatkuvat raunioiden sisäalueella. Lisätietoa aiheesta myöhemmin.

Viipuri 10.-12.10.2010

 

Matkakertomus

10-12.10.2010 Viipuri -mittauksiin osallistuivat Aleksanteri Saksa, Jari Venhe, Sulo Okkonen ja allekirjoittanut Kari Uotila.

Matkan tavoite nro 1.

Laadittiin kirkon raunion ja kellotornin alueelle kiinteät kiintopisteet ja niihin sidottu paikallinen koordinaatisto, jossa on kaikkiaan yhdeksän kiintopistettä. Näistä kaksi on kellotornin kupeessa, kolme kirkon sisäpuolella, yksi kirkon eteläseinustalla ja muut tutkimuskohteen läheisyydessä. Kaikki pisteet tarkistettiin useammalla orientoinnilla.

Kiintopisteitä ei vielä sidottu yleisempään koordinaatistoon tai korkeusjärjestelmään.

Matkan tavoite nro 2.

Kirkon raunion pohjois- ja itäseinien ulkopuoli kartoitettiin alustavasti mittauksin. Lisäksi mitattiin tarkemmin eteläseinän ulkoseinästä havaittuja kaarirakenteita, jotka sijaitsevat aivan nykyisen maan pinnan tasossa.

Matkan tavoite nro 3.

Kirkon raunio kuvattiin sekä maa -tasossa että kellotornista käsin. Syksyn eteneminen oli pudottanut lehdet länsiseinän edustan puista ja se saatiin aikaisempaa paremmin kuvattua. Itäpäädyssä olevat puut olivat vielä suurelta osin lehdessä ja estivät erityisesti seinien yläosien kuvaamisen tornista käsin.

Matkan tavoite nro 4.

Pohdittiin ja mietittiin raunion korjaamisen näkökulmaa muuraustyön kannalta. Rkm Jari Venheen kanssa todettiin että toisen kerroksen ikkuna-aukkojen kunto on hyvin huolestuttava mutta että niissä on mahdollisten tukirakenteiden rakentaminen hyvin vaikeaa, koska alla olevat ikkunapenkit ovat myös rapautumassa pois kovaa vauhtia. Sortuvan rakennusosan sitominen viereiseen muuriosaan voi johtaa laajempiin tuhoihin. Mahdollisen tuen pitäisi olla ulkopuoliseen tukirakenteeseen perustuva, joka tarkoittaisi raunion ympärille rakennettavia telineitä.

Myös kohteiden prioriteettiarvioita pitäisi ehkä tehdä siltä pohjalta, että ovatko kirkon kaikki osat yhtä tärkeitä vai pyritäänkö ensisijaisesti suojelemaan ja korjaamaan esim. vanhimpia osia.

Todettiin myös että eteläseinän läntisin aukko on laajalta alueelta liikkeessä alaspäin, josta kertovat halkeamalinjat kuten jo aikaisemmin on havaittu. Kohteen puurakenteen suojaamisella olisi lähinnä kulkemista ja sitä kautta käyttäjiä suojaava vaikutus, sillä koko yläpuolisen rakennusmassan kestävä tuki pitäisi rakentaa hyvin kestäväksi jolloin mahdollinen kohteen tutkimus ennen varsinaisia korjaustöitä tulisi vaikeaksi. Länsipäädyn kolmas aukko (yläpuolella vain suora kivimuuraus) todettiin myös hyvin hankalaksi suojattavaksi ja siinäkin puurakenteilla olisi lähinnä käyttöä rajoittava merkitys.

Muurin harjaosien ja suoriin seiniin syntyneiden hyllyjen rakenteiden suojaaminen talvea vasten olisi ehdottoman tärkeää mutta vaatisi kohteeseen seinien päälle kattorakenteet. Työn toteutus on mahdollista ennen talvea 2010-2011 mutta käytännön työmaan organisointi voi olla taloudellinen ja aikatauluhaaste.

Suojarakenteiden osalta todettiin myös se, että sellaisten rakentaminen (ovat sitten puuta, metallia tai muurausta) on askel jolla vastuu raunioista ja niissä liikkujista siirtyy ainakin osittain tukirakenteiden tekijöille ja heidän taustaorganisaatioilleen. Myös kysymys esim. puisten tukirakenteiden säilyvyydestä kohteessa nousi esiin. Jos alaspäin painuneet rakenteet nojaavat esim. puisiin tukiosiin ja niistä puretaan puurakenteita esim. talven kuluessa niin vahingot voivat olla hyvin merkittävät.

Raunioiden lehtipuupohjainen puusto oli kevään raivaustöistä saanut osittain uutta puhtia. Tämä tarkoitti sitä, että osa pajukoista oli n. 1.5-2 m pitkää ja lienee ensi vuonna n. 3-4 m korkeaa. Raunion puustoa ja siellä olevaa lahoavaa humusmaa-ainesta pitäisi pystyä merkittävästi vähentämään alueelta.

Lisäksi havaittiin ainakin kirkon eteläisessä ulkoseinässä tasaisin välein porattuja (n. 70 cm syviä) pyöreitä aukkoja jotka ulottuvat vinoittain muurin sisään maan alle. Nykyisessä tilanteessa ne johtavat ainakin sulamisvettä suoraan raunion maanalaisiin osiin. Reikien syntyhistoria jäi tässä vaiheessa arvoitukseksi.

Matkan tavoite nro 5.

Kellotornin läntisen seinän mittauksia aloitettiin ja todettiin lounaiskulman rakenteellinen heikkous ja kulmakivien liikkuminen. Nykyinen tilanne dokumentoitiin mittauksin ja valokuvin. Kohteen korjauksista keskusteltiin paikan päällä.

Kokonaisuutena kellotornin mittaustyö saatiin alulle mutta ei vielä valmiiksi.

Kaarinassa 13.10.2010

FT Kari Uotila

Muuritutkimus ky

Viipuri 21.-23.6. ja 28.-30.6.2010

Matkakertomus

Mittaustyön kulku:

Ensimmäisellä viikolla saavutettiin osittain asetetut tavoitteet. Maanantain ja osin tiistain voimakkaat sateet haittasivat mittauksia merkittävästi sillä läpimärkiä laastipintoja ei pystytty kunnolla mittaamaan. Toisella viikolla kirkkaalta pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko rytmitti osaltaan muurien fotogrammetria-kuvausta.

Tällä hetkellä on kirkon eteläpuolella alustavat kiintopisteet joiden avulla on tehty mittaukset kirkon ulkopuolen länsipäädyssä ja eteläseinässä ja koko sisätilassa. Alueella ei ole Viipurin kaupungin tai muun soveltuvan viranomaistahon koordinaatistoa joten tässä vaiheessa on parasta pitäytyä omassa koordinaatistossa. Kirkon pohjoinen seinä ja itäpääty ovat vielä osin mittaamatta. Mittaus tehtiin kahdella tekniikalla, jolloin osa seinistä laserkeilattiin n. 10-20 mm pistepilvenä ja osa mitattiin tarkkaan prismattomalla takymetrillä. Käytössä oli siis kaksi mittalaitetta saman aikaisesti.

Kaikki kirkon sisä- ja ulkoseinät on kuvattu kameratornilla, johon oli sijoitettu canon ja olympos – digijärkkärit. Kuvaus tehtiin fotogrammetrisesti niin että pala muuria saatiin kuvattua kohtisuoraan n. 5 m korkeudelta. Kuvat voidaan yhdistää helposti panoraamakuviksi tai niitä voidaan käyttää yksittäisinä dokumentointikuvina.

Muurien harjaosien kunto tutkittiin ja kuvattiin alustavasti läheisestä kellotornista, joten matalalentokuvauskalustoa, kuten heliumpalloa, ei kohteessa tarvita näillä näkymin tarvita jollei sitten näyttävyyssyistä. Lehtipuiden kasvustot haittasivat muurien harjaosan havainnointia ja myös länsipäädyn rakenteiden dokumentointia. Tältä osin tarkempi tutkimus kannattaa tehdä lehtipuiden siirryttyä talvikuosiin.

Jatkovaiheet:

Seuraavaksi siirrytään mittausaineiston muokkaukseen ja editointiin ja kuvausmateriaalin editointiin ja sijoittamiseen kolmiulotteiseen malliin jonka osalta ollaan pidemmällä heinäkuun kuluessa. Tavoitteena on että käytössä on alustava malli kirkon nykytilanteesta syyskuussa. On todennäköistä että mittauksia pitää täydentää erityisesti pohjoisseinän ja itäpäädyn osalta – ehkä heinäkuun lopulla samaan aikaan A. Saksan kaivausten kanssa. Tuolloin kyseessä olisi 2-3 päivän mittaussessio kesäkuun mittausten tapaan mahdollisesti heinäkuun viimeisellä viikolla.

Tiedottaminen:

Päivien kuluessa tutkimuksia ja koko hanketta esiteltiin lehdistölle ja radiolle ja lisäksi esim. Ulf Sundqvistin vetämälle suomalais-ruotsalaiselle delegaatiolle tiistain 29.6. seuran ryhmän vierailun lisäksi. Samoin osallistuttiin Suomi-päivän alustavaan suunnitteluun konsuli Häikiön kanssa. Tältä osin on järjestäjille – konsulaatille – ilmoitettu että Markus Hiekkanen esittelee hanketta Suomi-päivien aikana.

Yleisiä tutkimuksellisia havaintoja:

Kirkon sisäseinäpinnoissa on ilmeisesti jonkin korjausvaiheen kuluessa tehty tiilimuuraus-ennallistuksia esim. eteläseinän holvin alaosien osalta. Samoin on mahdollista että eräät muutkin nyt havaittavat rakenteelliset piirteet osoittautuvat myöhemmissä tutkimuksissa aikaisempien tutkijasukupolvien valistuneiksi arvauksiksi tai tutkimustiedoksi joka on merkitty muureihin. Kyseessä ei siis ole pelkästään keskiajalta 1900-luvulle rakennettu rakennus vaan rakennus, johon on tehty erilaisia ennallistuksia. Tämä tarkoittaa varsinaisen rakennusarkeologisen tutkimuksen osalta hyvin suurta haastetta. Korjaus-ennallistusvaiheiden erottaminen alkuperäisistä on varsinaisen tutkimuksen ensimmäisiä tehtäviä jotta vältytään suurten tutkimusvoimavarojen sijoittamiselta korjaustöiden tutkimukseen.

Kirkon sisäpuolella on merkittäviä määriä kiviä, tiiliä ja sekundaareja rakennusosia, kuten keskiosassa oleva betonilaatta ja siihen liittyvä kiviperustus. Nämä voivat olla mahdollisen maatutkauksen kannalta hyvin rajoittavia tekijöitä sillä ainakaan harva maatutkauslinjasto ei ohita kovin hyvin purkumassaa.

Itse rauniokohteessa havaittiin päivien aikana ainakin kolme hyvin kriittistä rakenteellista kohtaa, joita käytiin läpi myös mukana lomailleen arkkitehti Sakari Mennun kanssa. Näitä ovat länsipäädyn kolmas aukko – mahdollinen ikkuna-aukko; eteläseinän läntisin aukko ja kolmantena eteläseinän itäisen osan toisen kerrosten ikkunoiden yläpuoliset osat. Näiden osalta seuraava voimakas sade tai seuraava talvikausi voi olla viimeinen. Jokaisessa edellä mainitussa kohteessa sortuma tuo mukanaan melko suuria rakennusmassoja mukanaan.

Kokonaisuutena rauniossa on useita sortumavaarallisia alueita ja siellä liikkuminen pitäisi EU-suomalaisnormien perusteella kieltää. Kohde on kuitenkin selvästikin sekä paikallisten asukkaiden liikkumisaluetta ja lasten leikkialuetta ja samoin raunioita käytetään runsaasti henkilövalokuvien taustana sekä turistikuviin että selvästi myös taiteellisesti tavoitteellisempiin kuviin. Rauniot toimivat myös paikallisten lasten ja nuorten urheiluliikuntatilana.

Kaarinassa 3.7.2010
FT Kari Uotila
Muuritutkimus ky

Viipurissa paljastettiin lauantaina 27.6.2009 Mikael Agricolan muistomerkki Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä uusvalos on kopio Emil Wikströmin alunperin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetusta muistomerkistä, joka tuhoutui talvisodan aikana. Muistomerkin uusi noin 14 tn painava graniittinen jalusta on veistetty Kamennogorskissa (ent. Antrea) ja sen kauluskivenä on alkuperäinen sodassa osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tn painoinen kauluskivi. Muistomerkin viereen pystytettiin muistomerkistä ja Agricolasta kertova tekstilaatta.

Muistomerkin paljastus oli osa vuonna 2007 vietetyn Agricolan juhlavuoden virallista perintöä, josta juhlavuoden valtuuskunta päätti viimeisessä virallisessa kokouksessaan helmikuussa 2008. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistui Suomen kirkon edustajana arkkipiispa Jukka Paarma.

Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka järjesti myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä toimikunnan kanssa. ia.

Muistomerkkihanketta tukivat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy.

Muistomerkkitoimikunta ja
muistomerkkihanke

Juhlavuoden valtuuskunta asetti syksyllä 2006 työ­ryhmän esityksestä aluksi patsastoimikunnan nimellä toimineen asiantuntijoin täydennetyn toimikunnan, jonka tehtäväksi muodostui valmistella Viipuriin suun­nitellun, alun perin 21.6.1900 Viipurin laulujuhlien yhteydessä vihityn Emil Wikströmin Mikael Agricola-muistomerkin uudelleen­pystytystä. Lisäksi toimikunta sai yhdessä sihteeristön kanssa teh­täväkseen valmistella ja esitellä juhlavuoden virallisten taiteellisten hankkeiden, juhlavuoden mitalin, rahan ja postimerkin toteuttamiseen liittyvät kysymykset.

Toimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin työryhmän jäsen, Turun taidemuseon amanuenssi Christian Hoffmann, ja sen sihteerinä toimi juhlavuo­den pääsihteeri Ossi Tuusvuori. Jäseniksi kutsuttiin valtuuskunnan pysyvät asiantuntijat, ministeri Jaakko Numminen sekä varapuheenjohtaja Aleksandr Belov. Lisäksi valtuuskunnan kolmas pysyvä asiantuntija, TT, asessori Ossi Haaramäki osallistui toimikunnan työhön aktiivisesti. Toimikunta kutsui asiantuntijoikseen taide-historioitsija Juha Ilvaksen, Wäinö Aaltosen museon amanuenssin Riitta Kormanon, arkkitehti Juha Lanki­sen Visavuori-säätiön toiminnanjohtajan Juha Myllylän sekä toimitusjohtaja Raimo Kesosen.­ Toimikunnan työhön ovat osallistuneet myös monet muut asiantuntijat.

Muistomerkkitoimikunta kokoontui osin yhdessä työryhmän kokousten kanssa Turussa, Helsingissä ja Visavuoressa Emil Wikströmin museossa, jossa ovat näytteillä mm. Viipurin muistomerkin alkuperäiset veistosluonnokset. Lisäksi toimikunta vieraili eri ko­koonpanoissa useampaan otteeseen Viipurissa ja Ky­rönniemellä. Näiden vierailujen aikana käsiteltiin myös muita juhlavuoden ja sen tapahtumien valmisteluihin liittyviä kysymyksiä. Muistomerkkitoimikunnan toimeksiantoa jatket­tiin juhlavuoden valtuuskunnan toimikauden päätyt­tyä, koska hankkeen toteuttaminen juhlavuonna ei ­­­osoittautunut mahdolliseksi. Valtuuskunnan helmikuussa 2008 tekemän päätöksen mukaisesti muistomerkkitoimikunnan tehtäväksi jäi hankkeen loppuunsaattaminen mahdollisuuksien mukaan vuoden 2008 aikana. Toimikunta siirtyi Mikael Agricola -seuran alaisuuteen.

Viipurin Mikael Agricola
-patsaan historia

Kansallisesti huomattavimmaksi Agricola-muis­tomerkiksi kohosi Viipuriin vuonna 1908 pystytetty Emil Wikströmin veistämä Mikael Agricolan patsas. Kaikki viipurilaiset ja karjalaiset ja monet muutkin Viipurin kävijät muistavat patsaan hyvin. Patsas sijaitsi Linnankadun varrella vastapäätä uutta Tuomiokirkkoa Viklundin talon ja Maaherrantalon välillä. Monet vieläkin elävät viipurilaiset kulkivat kouluun patsaan ohitse.

Wikströmin veistos oli puolivartalokuva puhuvassa asennossa olevasta Agricolasta. Mieltyneenä allegorisiin sommitelmiin Wikström on sijoittanut puolivartalo­kuvan alla olevan saarnatuolia muistuttavan jalustan eteen vanhus–lapsi-ryhmän. Sen oli määrä symboloida elämän kiertokulkua ja lukutaidon merkitystä. Sama teema muutoin toistuu Wikströmin Topelius-patsaassa Vaasan Kirkkopuistikolla. Siinä vanha Topelius kertoo satuja lapsille. Viipurin Mikael Agricolan patsas katosi talvisodan päätösvaiheessa vuonna 1940. Toisten tieto­jen mukaan se on nähty viimeksi suomalaisen kuorma-auton lavalla Viipurista jonkin matkaa Lappeenrannan suuntaan, toisten tietojen mukaan taas sitä kuljetettiin länttä kohti hevosella.

Kun epäiltiin, että patsas oli evakuointivaiheessa suistunut ojaan tai että se oli tarkoituksellisesti upo­tettu, kerättiin asiasta viipurilaisaktivistien Kauko Saa­rentauksen, Reino Arimon ja Juha Lankisen aloitteesta ja Suomen Kuvalehden toimesta vuosina 1987–1988 yleisövihjeitä. Niitä saatiin peräti kolmisenkymmentä. Viipurin kaupunkikuvan ansioituneen tallentajan Juha Lankisen johdolla alueella suoritettiin vuosina 1989 ja 1990 etsintöjä kahden metallinpaljastimen avulla. Kesällä 1989 pengottiin Tienhaaran alue perin pohjin ja kesällä 1990 edettiin Kivisalmen sillalta Tienhaaraan asti, varsin pitkälle Suomen nykyistä rajaa kohti. Mi­tään ei kuitenkaan löytynyt. Näistä etsinnöistä myös TV 1 teki 20 minuutin pituisen filmin. Viipurissa olleen Agricolan patsaan kohtalo on siis toistaiseksi jäänyt arvoitukseksi.

Agricola-patsaasta on tehty yhteensä neljä valua. Kun patsas Viipurissa oli vuonna 1908 paljastettu, tilasi turkulaispatriootti, arkkitehti Alex Nyström seurakunnan varoilla siitä jäljennöksen Turkuun, missä se on edelleen. Kolmas valu Wikströmin Agricola-patsaasta tuli Lahteen. Tämän synnystä kerrotaan, että Lahden kau­pungin edustajat olivat käyneet 1940- ja 1950-luvun vaihteessa Sääksmäen Visavuoressa tutustumassa Emil Wikströmin veistoksiin ja nähneet siellä Oskari Jauhi­aisen parhaillaan viimeistelemässä Agricola-patsastaan. Nähdessään kipsimallin Wikströmin vanhasta Agricolan rintakuvasta he oli­vat päättäneet, että patsas oli saatava myös Lahteen. Lahtelaiset ajattelivat, että patsas olisi huomionosoitus viipurilaisille, joita oli sodan jälkeen paljon asettunut Lahteen, mutta kunnianosoitus myös Agricolan äidille, sillä Agricolan katsottiin olevan hämäläisen äidin poi­ka. Lahden kaupunginhallitus osti vuonna 1950 Emil Wikströmin perikunnalta oikeuden valaa patsas, joka Lahdessa sijoitettiin Erkon puistoon Vuorikadun ja Aleksanterinkadun välille Vuorikadun koulun alapuo­lelle vuonna 1953. Neljäs valu patsaasta on Mikael Agricolan synnyin­kunnassa Pernajassa lähellä Pernajan kirkkoa ja hautausmaata.

Koiviston nuorisoseura pystytti kesällä vuonna 1900 Kuolemajärvelle Agricolan kuolinpaikalle patsaan, graniittisen kiven, johon oli kirjoitettu teksti

”Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola, Suomalaisen Kirjallisuuden isä 9 p. huhtikuuta 1557. Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900.”

Tuo kivi hävisi sodan melskeissä, mutta löytyi ih­meellisellä tavalla, nostettiin paikalleen ja ympäristö kunnostettiin venäläisen akateemikko V. Smirnovin toimesta. Häntä avusti tehtävässä Venäjä–Suomi-seu­ran varapuheenjohtaja Aleksandr Belov. Muistokivi paljastettiin uudelleen kesällä vuonna 2000 yhdessä, ja sen vihkivät arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäolles­sa Viipurin silloinen kaupunginjohtaja Georgi Porjadin sekä ministeri Jaakko Numminen. Jaakko Numminen lausui puheessaan patsaan paljastuksen yhteydessä toivomuk­sen, että Emil Wikströmin Agricola-patsas Viipurissa pystytettäisiin uudelleen. Vastauspuheessaan kaupun­ginjohtaja Porjadin yksiselitteisesti ilmoitti, että näin tullaan tekemään. Muistorikkaan patsaan uudelleen pystyttäminen asetettiin Agricolan juhlavuoden kansal­liseksi tavoitteeksi.

Agricolan rucouskirja kuvaa ja neuvoo

joulukuun osalta:

Talvikuula on 31 päivää. Päivä pitää

6 hetkee. Yö pitää 18 hetkee. Aurinko

nousee liki 9 ja laskehen liki 3.

Jouluu varten kyllä valmistaan,

niin kaikki iloks hankitaan.

Kylmä elatos vahingon tee,

verta pääsuonest ulos laske.

Mutta älä lyö polvisuonta,

kuin tyhmäst tekevät monta.

Tällä kuulla sopii kaikkinaista ruokaa

syödä (niinkuin Plato sanoo) ja juoda

lämmint juomaa, ja pään ja rinnan

lämminä pitämän pitää. Niin ovat

lämpymät yrtit maksan ja pään

hyväksi. Karta verta laskemasta

Lähde: Kalendarium 2007, Turun yliopisto

Mikael Agricola -seuran syyskokous pidettiin 30.11. klo 17 Turun yliopiston Maaherran makasiinissa. Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä äänesti vanhan hallituksen jatkamaan myös vuonna 2010.

Hallituksessa toimivat vuonna 2010 seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja
Dosentti Jyrki Knuutila, Helsinki

Jäsenet
Professori Kaisa Häkkinen, Paimio, Turun yliopiston edustaja
Fil. maist. Keijo Perälä, Turku, rahastonhoitaja
Vastaava kustannustoimittaja Marja Sevón, Turku
Arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen, Helsinki
Opetusneuvos Pirjo Sinko, Helsinki, opetushallitus
Teol. tohtori Ossi Haaramäki, Nurmo

Varajäsenet
Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Helsinki, Arkistolaitos
Professori Markus Hiekkanen, Turun yliopisto, Hgin ja Turun yliopistojen dosentti

Seuralla on tulossa hyvin aktiivinen vuosi, mikäli vain kaikki hankkeet toteutuvat. Suurimpana käynnistyy Viipurin tuomikirkon raunioalueen kunnostushanke, johon Kordelinin säätiö on myöntänyt 15000 euron avustuksen. Vuonna 2010 toteutetaan mittaustyöt, maaperätutkimukset ja arkeologiset koetutkimukset sekä luodaan hankkeen perusta. Lisätietoja hankkeesta löytyy seuran sivuilta. Toukokuussa seura järjestää matkan Novgorodiin yhteistyössä Turkulaisen matkanjärjestäjän MatkaHermeksen kanssa (http://www.matkahermes.net/). Näistä ja muistakin hankkeista tiedotetaan näillä sivuilla sitä mukaa kun lisätietoa saadaan ja ne varmistuvat.

Seura on myös muuttamassa uusiin tiloihin vuoden vaihteessa. Uusi toimisto tulee sijaitsemaan Turun yliopiston Maaherran makasiinissa (Henrikinkatu 10). Arvokkaat ja sijainniltaan erinomaiset tilat seuran kanssa jakaa muun muassa Turun yliopistosäätiö. Syyskokous tutustui uusiin tiloihin glögitilaisuuden merkeissä kokouksen jälkeen.   

Mikael Agricola -seuran hallitus toivottaa hyvää joulunalusaikaa koko jäsenistölle! Tervetuloa mukaan toimintaan myös vuonna 2010.

Aika: Maanantai 30.11.2009 klo 17
Paikka: Porthan-sali, Maaherranmakasiini, Turun yliopisto, Henrikinkatu 10

Kokoukseen voivat osallistua seuran jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vuodelta 2009. Maksu on henkilöjäseniltä 20 €, paitsi opiskelijoilta 10 €. Jäsenmaksu maksetaan seuran pankkitilille 430918-214680 Liedon säästöpankkiin. Merkitkää viestiksi, kenen jäsenmaksusta on kyse.

Jäsenistölle lähetetään kokouskutsu vielä erikseen sähköpostitse viikkoa ennen kokousta.

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2010

6. Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2010

7. Valitaan hallitukseen jäsenet ja varajäsenet vuodelle 2010

8. Valitaan 2 tilintarkastajaa ja varatilintarkastaja

9. Muut asiat

10. Kokouksen päättäminen

MIKAEL AGRICOLA -SEURAN MATKA AGRICOLAN JALANJÄLJILLÄ
NOVGORODIIN 19.-23.5.2010

Mikael Agricola -seura järjestää yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallisen seuran kanssa kevätretken Novgorodiin 19.- 23.5.2010. Vastuullisena matkajärjestäjänä toimii turkulainen matkatoimisto MatkaHermes.

Matka tehdään Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa Vaasan Moskovaan ja Novgorodiin vuoden 1557 alussa lähettämän rauhanneuvotteluvaltuuskunnan jäljillä. Valtuuskunnan ollessa huhtikuussa 1557 paluumatkalla Novgorodista menehtyi 9.4. valtuuskunnassa merkittävän aseman saavuttanut Turun piispa Mikael Agricola Kuolemajärven (silloisen Uudenkirkon) Kyrönniemellä. Rauhanvaltuuskunnan matkasta kerrotaan Kari Tarkiaisen Agricolan juhlavuonna ilmestyneessä teoksessa ”Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä”. SKST 1104. Helsinki 2007.

Matkan aikana tutustumme Novgorodiin kirkollisena ja kulttuurisena välittäjänä idän ja lännen välillä sekä kuulemme asiantuntijoiden esityksiä liittyen Agricolaan ja rauhanvaltuuskunnan matkaan.  Lisäksi menomatkalla yövytään Agricolan koulu- ja hautakaupungissa Viipurissa, jossa tutustutaan kesäkuun lopulla 2009 uudelleen paljastettuun Agricolan muistomerkkiin.

Asiantuntijaoppaina matkalla ovat muun muassa arkeologi Aleksandr Saksa (Venäjän tiedeakatemia, Novgorodin yliopisto) sekä Gennadi ja Nina Kovalenko (Novgorodin yliopisto).

Matkaan lähdetään MatkaHermeksen tilausbussilla Turusta keskiviikkona 19.5. klo 16. Kiasman pysäkille Helsinkiin saavutaan noin klo 18. Ensimmäinen yö yövytään Viipurissa ja Novgorodissa on kolme hotelliyötä. Paluu Suomeen tapahtuu sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (23./24.5.).

Lisätietoja Mikael Agricolasta Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta: www.mikaelagricolaseura.fi.

Alustava matkaohjelma (varaus muutoksiin) on seuraava:

Keskiviikko 19.5.

16.00 Lähtö Turusta, Kauppatorin, ort. kirkko

18.00 Lähtö Helsingistä, Kiasman pysäkki

23.00 Saapuminen Viipuriin ja majoittuminen (Hotelli Viipuri)

Torstai 20.5.

8.00 Aamiainen hotellissa

9.00 Vierailu Agricolan muistomerkillä, Pietari-Paavalin kirkossa ja vanhan tuomiokirkon raunioilla

10.30 Lähtö kohti Pietaria/Novgorodia, matkalla lounas- ja kahvitauot

12.30 Tulo Pietariin. Lounas hotelli Rossijassa (omakustanteinen)

15.00 Lähtö Novgorodiin

18.00 Saapuminen Novgorodiin ja majoittuminen hotelliin (Hotelli Inturist)

– Lyhyt iltakävely ja orientaatio kaupunkiin Aleksandr Saksan opastuksella

– Päivällinen oman valinnnan mukaisessa paikassa

Perjantai 21.5. – Sofian puolen lähiseutu/ länsikaupunki

Yksityiskohtainen aikataulu ja tarkempi ohjelma vahvistetaan matkan aikana

AAMUPÄIVÄ
1. Perynia-Peryn-skiitta ja Novgorodin sloveenien asuinpaikka merovingiajalta sekä Perun -nimisen pakanajumalan palvontapaikka
2. Pyhän Yrjön luostari (1030) sekä Pyhälle Yrjölle nimitetty kirkko (1119)
3. Vitoslavitsy -puuarkkitehtuurinmuseo

LOUNAS
Ravintola Yrjön podvorje, Jurveskoje podvorje (omakustanteinen)

ILTAPÄIVÄ
Kaivauspaikka Troitskiy raskop, kaupungin historia ja Kreml – mm. Sofian katedraali (1045-1050)

18.00 Paikallisen yliopiston edustajien tapaaminen (varmistuu perillä)

20.00 Päivällinen Kefe na sennoi -ravintolassa (omakustanteinen)

Lauantai 22.5. – Torsovaja Storina/itäkaupunki

AAMUPÄIVÄ
Nereditsan kirkko (1198) ja Rurikin gorodische (nähdään kirkolla)
Volotovon Jumalan äidin kuolonuneen nukkumisen kirkko (1352), Hutynin luostari (arkkipiispan residenssi)

LOUNAS
Kafe Kolme Paksua miestä (omakustanteinen)

ILTAPÄIVÄ
1. Jaroslavin tori ja hovi, Pyhälle Nikolaukselle omistettu kirkko (1113-1116)
2. Kristuksen kirkastumisen kirkko (1374), jossa Feofan Kreikkalaisen 1378 maalaamia freskoja
3. Snamensky sobor (The Cathedral of the sign) 1682-1688
4. Fedora Srtatilatin kirkko (1360-1361)

18.00 Risteily Ilmajärvelle (osallistumisvahvistukset menomatkalla, omakustannus, kesto n. 1t.)

Päivällinen ja illanvietto, Hotelli Intourist (omakustannus)

Sunnuntai 23.5.

Aamulla lyhyt osallituminen liturgiaan

12.00 Lähtö Novgorodista, matkalla kahvi- ja ruokatauot

17.00 Ruokailu Viipurissa (Pyöreä torni, omakustannus)

21.30 Saapuminen Helsinkiin

23.30 Saapuminen Turkuun

Bussissa kuulemme seuraavia tietoiskuja ja miniluentoja:

Jyrki Knuutila: Kuninkaantien varret

Kaisa Häkkinen: Kuninkaantien paikannimistä Agricolan aikana – vähän ennen ja jälkeenkin

Jyrki Knuutila: Mikael Agricolan ja Paavali Juustenin matkareitit

Aleksandr Saksa ja Jyrki Knuutila: Hiekkanen: Landskrona – osa varhaista ruotsalaista ja suomalaista valloitushistoriaa

Aleksandr Saksa ja Jyrki Knuutila: Lyhyt johdanto Inkerinmaan historiaan

Aleksandr Saksa: Fennougrien, slaavien ja muiden etnisten ryhmien kohtaaminen Novgorodinnaalla

Kaisa Häkkinen: Venäjän kielen vaikutus suomen kieleen – ja saman toisin päin

Aleksandr Saksa: Rurikin Gorodish ja Staraja Ladoga osana Novgorodin esihistoriaa

Jyrki Knuutila: Pyhä Olavi suomalaisessa kirkkomaisemassa ja Novgorodissa

Matkan hinta 540 € sisältää ryhmäviisumin, bussikuljetuksen, majoitukset (2 hh) aamiaisineen sekä opastukset. Yhden hengen huoneesta peritään 80 euron lisämaksu Novgorodin Inturist hotellissa.

Hintaan ei sisälly ruokailuja eikä mahdollisia maksullisia konsertti- teatteri- tai muita ohjelmia. Ohjelmaan sisältyvät valinnaiset maksulliset ohjelmaosuudet vahvistetaan alkuvuonna 2010.

Tiedustelut ja varaukset: Matkatoimisto MatkaHermes

Puolalankatu 4, 20100 Turku

puh. 02 2505520

puh. 0400 664294

fax 02 250 5548

matkahermes@hotmail.com

www.matkahermes.net

Tulostettavan version ohjelmasta löydät täältä.

Tervetuloa Turun Kirjamessuille tutustumaan seuran toimintaan, Agricolan juhlavuoden 2007 perintöön, Viipurin tuomiokirkko -hankkeeseen sekä tietysti myös Mikael Agricolan historiaan. Osastollamme myydään Pirkko Viitasalon suunnittelemia pronssisia Agricolan juhlavuoden mitaleita.  Osastomme sijaitsee B-hallissa ja sen numero on 96.  Päivystämme messuilla joka päivä.