Mikael Agricola -seura

Tervetuloa Mikael Agricola -seuran syyskokoukseen Turkuun maanantaina 13.11. klo 17.00. 

Syyskokous pidetään Seurakuntien toimitalon juhlasalissa (2. krs), osoitteessa Eerikinkatu 3. 

Kokouksen jälkeen klo 18 dosentti Kari Uotila pitää esitelmän aiheesta Turun Pyhän Hengen talo.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

AGRICOLA-TALON AVAJAISJUHLA LAUANTAINA 21.10.2023 KLO 13.00

AGRICOLAHUSETS INVIGNINGSFEST LÖRDAGEN DEN 21.10.2023 KL. 13.00

Lämpimästi tervetuloa viettämään Agricola-talon avajaisjuhlaa! Varmt välkommen att fira Agricolahusets invigningsfest!

OHJELMA – PROGRAM

13.00          Tervetulotoivotus – välkomsthälsning Kai Nieminen, pj. – ordf.

Pernajan Agricola-seura ry – Agricolasällskapet i Pernå rf

13.15           Musiikkia – musik,

Mika Huusari, harmonikka -dragspel

Jorma Ojanperä, kontrabasso – kontrabas

13.35           Agricola-museosta – Om Agricolamuseet Tuovi Putkonen, varapj. – viceordf.

13.50          Juhlapuhe – festtal

Björn Månsson, entinen pernajalainen – gammal Pernåbo

14.20          Kuninkaantiestä – Om Kungsvägen

Mia Aitokari, verksamhetsledare – toiminnanjohtaja

14.35          Kaupungin tervehdys – Stadens hälsning

14.45          Kahvi ja Agricola-kakku – Kaffe och Agricola-kaka Musiikkia – musik, Huusari & Ojanperä

15.00              Tutustu taloon – Bekanta dig med huset

Kutsu on avec. Ilmoittaudu 17.10. mennessä osoitteessa agricola.pernaja@gmail.com

Inbjudan avec. Anmäl dig t.o.m. 17.10 på agricola.pernaja@gmail.com

Juhlan järjestävät Pernajan Agricola-seura ry ja Kuninkaantie ry Festen arrangeras av Agricola-sällskapet i Pernå rf och Kungsvägen rf.

Mikael Agricola tunnetaan suomalaisena reformaattorina ja suomen kirjakielen isänä, joka toimitti ensimmäiset suomenkieliset kirjat painoon. Agricolan päivää vietetään joka vuosi huhtikuun 9. päivänä. YLE TV1:n järjestämässä Suuret suomalaiset -yleisöäänestyksessä Agricola pääsi kärkikymmenikköön.

Mikael Agricola -seura järjestää yläkoululaisille kuvituskilpailun. Tehtävänä on kuvittaa 19 sivun mittainen tarina, joka kertoo Agricolan työskentelystä Turussa 1540-luvulla. Jokaiselle sivulle tulee yksi kuva. Tarinan teksti löytyy seuran kotisivulta ja Facebook-sivulta.

Kuvan voi tehdä joko yksin tai ryhmätyönä. Kukin kilpailija tai kilpailijaryhmä saa lähettää vain yhden kuvan. Tee kyseiselle sivulle sopiva kuva esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla, valokuvaamalla tai eri kuvailmaisun keinoja yhdistelemällä. Tekoälyn käyttö on sallittua, mutta siitä pitää mainita kuvan lähettämisen yhteydessä. Kuvassa ei saa olla videoita, animaatioita tai muuta liikkuvaa kuvaa eikä äänitehosteita, sillä tarkoitus on julkaista voittoisilla kilpailutöillä kuvitettu kirjanen myös painettuna. Kirjasessa mainitaan tekijöiden nimet, mikäli nämä antavat siihen suostumuksensa.

Mikael Agricola -seura lunastaa kunkin sivun voittajakuvan 50 euron hintaan. Lisäksi lunastetaan yksi kuva kansikuvaksi 100 eurolla.  Arvosteluraatina toimii seuran hallitus. Kilpailutöiden lähetysaika on 16.2. mennessä. Tulokset julkistetaan ja kirjanen julkaistaan Agricolan päivänä 9. huhtikuuta 2024.

Jos haluat osallistua Agricola-kuvituskilpailuun, tee näin:

1. Lue kuvitettava tarina täältä (19 sivua) ja valitse sivu, jonka haluat kuvittaa.
2. Tee kyseiselle sivulle sopiva kuva piirtämällä, askartelemalla tai muulla tekniikalla. Etsi tarpeen mukaan lisätietoa Agricolasta ja hänen ajastaan esim. Wikipediasta.
3. Ota tekemästäsi kuvasta valokuva, jos se ei ole jo valmiiksi sähköisessä muodossa.
4. Lähetä kuva sähköpostitse jpg-muodossa osoitteeseen mikaelagricolakuvituskilpailu@gmail.com. Merkitse viestin aiheeksi sen sivun numero, jolle olet tehnyt kuvan, sekä oma nimesi (esim. 15 Matti Meikäläinen). Ilmoita lisäksi saateviestissä kuvan sivunumero tarinassa, nimesi, koulusi ja luokkasi sekä yhteystietosi. Jos kuva on tehty ryhmätyönä, ilmoitetaan tiedot kaikkien tekijöiden osalta. Ilmoita myös, jos kuvan tekemisessä on käytetty tekoälyä.

Instruktioner på svenska finns här.

Kuvituskilpailu on osa Mikael Agricola -seuran hanketta ”Aikamatkalla Agricolan ajan Suomeen”, jota tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Onnea kilpailuun!
t. Mikael Agricola -seuran hallitus

Mikael Agricola är känd som en finsk reformator och fader till det finska skriftspråket. Han levererade till tryck de första finska böckerna. Agricola kom med i topp tio i YLE TV1:s Stora finländare -publikomröstning. Agricolas dag firas varje år den 9 april. 

Mikael Agricola-föreningen arrangerar en illustrationstävling för högstadieelever. Uppgiften är att illustrera en 19-sidig berättelse om Agricolas arbete i Åbo på 1540-talet. Varje sida ska ha en bild. Berättelsens text finns på finska på föreningens webbplats och Facebook-sida.  

Bilden kan skapas antingen individuellt eller som grupp. Varje tävlande eller grupp får skicka in endast en bild. Du kan rita, pyssla, iscensätta och fotografera, eller använda dator för att skapa bilden. Användning av artificiell intelligens är tillåtet, men det måste nämnas i samband med inlämningen av bilden. Bilden får inte innehålla videor, animeringar, annan rörlig bild eller ljudeffekter, eftersom syftet är att publicera de vinnande tävlingsarbeten som en tryckt bok.  

Mikael Agricola-föreningen köper varje sidas vinnande bild för 50 euro. Dessutom köps en bild som omslagsbild för 100 euro. Föreningens styrelse fungerar som bedömningsjury. Tävlingsbidrag kan skickas in ända till 16 februari 2024. Resultaten tillkännages och boken publiceras på Agricolas dag den 9 april 2024.  

Om du vill delta i Agricola-illustrationstävlingen, gör enligt följande: 

1. Läs igenom den berättelse som ska illustreras här (19 sidor) och välj den sida du vill illustrera.  
2. Skapa en lämplig bild för den valda sidan genom att rita, pyssla eller annan teknik. Sök vid behov mer information om Agricola och hans tid, till exempel från Wikipedia.  
3. Ta ett foto av din skapade bild om den inte redan finns i digital form.  
4. Skicka bilden som en e-postbilaga till den adress: mikaelagricolakuvituskilpailu@gmail.com. Ange ämnet för epost-meddelandet som ”Illustrationstävling” och sidnumret för den sida du har skapat bilden till. Ange berättelsens sidnummer också i meddelandet, samt ditt namn, din skola, klass och kontaktuppgifter. Om bilden har skapats av en grupp, ange uppgifterna om alla medlemmar. Informera även om artificiell intelligens har använts vid bildskapandet. 

Tarinan taustaa

Nuori pappismies Mikael Agricola on saapunut koulukaupungistaan Viipurista Turkuun ja työskennellyt muutaman vuoden Turussa piispa Martinus Skytten sihteerinä. Piispa on ollut häneen tyytyväinen ja lähettänyt hänet opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon. Mikael on valmistunut maisteriksi, ja nyt hän palaa keväällä 1539 Turkuun. Hänestä tulee katedraalikoulun koulumestari, ja työnsä ohella hän alkaa toimittaa suomenkielisiä kirjoja painoon. Turussa hän kokee monenlaisia myötä- ja vastoinkäymisiä. Koulutyö on rasittavaa, kuningas esittää yhä uusia vaatimuksia ja tulipalo tuhoaa suuren osan Turun keskustaa. Lopulta elämä kuitenkin hymyilee, ainakin väliaikaisesti. Seuraavassa tarinassa Agricola kuvaa itse elämänsä kulkua Turussa. Repliikit ovat kuviteltuja, mutta kaikki kuvatut tapahtumat ovat faktaa.

1. – Tuntuupa mukavalta olla kotona Turussa, nähdä tuomiokirkon torni ja kuulla tuttujen kellojen soittoa. Täällä on moni asia muuttunut sillä aikaa, kun olin Wittenbergissä opiskelemassa. Kirkonmenojakin on alettu pitää ruotsin ja suomen kielellä, vaikka ennen kuultiin vain latinaa.

2. – Tapoihin kuuluu, että viimeksi ulkomailta palannut maisteri ryhtyy koulumestariksi Turun katedraalikouluun. Se on tärkeä tehtävä, sillä koulu on Suomen paras ja siellä opiskelee suuri osa maan tulevista papeista. Osa tulee tosin kouluun vain oppiakseen lukemaan ja kirjoittamaan. Ne taidot on pakko osata, jos haluaa ryhtyä kruunun virkamieheksi. Koulutyöstä tulee kyllä rankkaa, sillä oppilaat ovat usein kurittomia kuin metsän pedot, mutta eiköhän siitä selvitä.

3. – Aika ei tule totisesti pitkäksi, sillä koulutyön lisäksi olen tuomiokapitulin jäsen, ja herra piispa antaa minulle monenlaisia tehtäviä. Juuri nyt minun täytyy koota luettelo tuomiokirkon ja pappien tuloista, joita on kerätty ympäri maata. Kirkolla on paljon maatiloja, ja papit saavat palkkansa niiden tuotosta. Se voi olla voita, karitsoita, ruista, ohraa, vehnää, kauraa, herneitä, papuja, maltaita, pellavaa tai hamppua tai vähän kaikkea. On siinä laskemista!

4. – Nyt täytyy kiirehtiä kirjallisten töiden kanssa. Ruotsissa on julkaistu jo koko Raamattu ruotsin kielellä, mutta meillä ei suomeksi ole vielä mitään painettuna. Olen jo monen vuoden ajan itse kääntänyt Uutta testamenttia, mutta sitä täytyy vielä parannella melkoisesti. Ehkä on parempi aloittaa pienestä aapiskirjasta. Siihen saa mahtumaan ainakin tärkeimmät uskonkappaleet.

5. – Aapiskirja oli suuri menestys, koko painos meni kuin kuumille kiville. Onneksi seuraava kirja on jo painossa Tukholmassa. Se on rukouskirja, pieni mutta paksu. Siitä löytyy rukouksia kaikkiin tilanteisiin. Kirjan alussa on suomalainen kalenteri, ja joka kuukauden kohdalla on ohjeita myös terveydenhoitoa varten. Se kirja lääkitsee sekä sielun että ruumiin!

6. – Tukholmasta kuuluu ikäviä uutisia. Ystäväni ja opiskelutoverini Martinus Teit on kuollut. Hän oli Pernajan poikia niin kuin minäkin. Hän ehti olla vain muutaman vuoden hovissa prinssien kotiopettajana. Hänen kanssaan me Wittenbergissä käänsimme Uutta testamenttia. Ja nyt kuningas Kustaa vaatii minua lähettämään kouluni parhaat oppilaat hänen kansliaansa töihin. Ei käy! Minä kieltäydyn, vaikka tiedän kyllä, ettei siitä hyvä seuraa.

7. – Rukouskirja on ilmestynyt. Se on otettu melko hyvin vastaan, mutta muutamat papit ovat syvästi loukkaantuneet niistä runoista, joita olen itse sepitellyt ikään kuin alkusanoiksi. No, täytyy myöntää, että olen moittinut laiskoja pappeja mykiksi koiriksi ja surkeiksi lokasäkeiksi ja heidän puheitaan sielun myrkyksi, mutta itsepähän ovat maineensa ansainneet.

8. – Lankomieheni Klemetti Krook on toiminut Savonlinnan läänin voutina pari vuotta, ja hän on kertonut mielenkiintoisia tarinoita siitä taikauskosta, joka Savon takamailla vielä vallitsee. Ne tarinat täytyy panna talteen myöhempää käyttöä varten. Suomalaisilla on tapana järjestää hurjia juhlia kevätkylvöjen päätteeksi. Siellä uhrataan epäjumalille, ryypätään olutta ja tehdään humalapäissään ties mitä.

9. Kiitokseksi lahjoitan Klemetille komean kirjan, jonka juuri tilasin ulkomailta. Se on saksankielinen kuvaus koko maailmasta, ja siinä on pieniä näytteitä myös suomen kielestä, Isä meidän -rukous ja muutaman sanan lista. Kumma juttu, että siinä listassa on sana ihminen, kun minä olen aina tottunut käyttämään muotoa inhiminen. Minä en omissa kirjoissani koskaan käytä sanaa ihminen.

10. – Kuningas se ei vain hellitä. Taas hän vaatimalla vaatii minua lähettämään parhaat oppilaani Tukholmaan kirjureiksi. Mutta kyllä minäkin osaan olla itsepäinen. En lähetä, vaikka hän kuinka vaatii. Tulkoon itse hakemaan, jos kehtaa. Minä olen tämän koulun rehtori ja määrään, mitä täällä tapahtuu.

11. – Ei voi olla totta! Kirkon katto palaa. Se on niin korkea, ettei sitä ihmisten konstein pysty sammuttamaan. Ja eikös vain jo tämänkin talon katto roihua tuolta kirkon puoleiselta sivulta. Nyt äkkiä pelastustöihin. Tulkaa väki auttamaan, että saadaan kirjat, paperit ja Hemmingin arkku ulos kirkosta. Kiviset seinät kyllä kestävät, mutta vaatteet, kirjat ja puuesineet ovat tuhon omat, jos ei niitä äkkiä saada ulos ja turvaan.

12. – Kyllä on surkea näky, savuavia raunioita joka puolella. Meiltä meni koti, ja koulupoikien asuntolakin tuolla talon päässä tuhoutui kokonaan. Onneksi vanha tuomiorovastin talo on tyhjillään. Se on tuolla vähän syrjempänä ja säästyi tulelta. Voimme väliaikaisesti majoittua sinne, vaikka se onkin ränsistynyt röttelö. On sentään katto pään päällä siihen asti, että saadaan oma talo kunnostettua asumiskelpoiseksi.

13. – Lopultakin sain tämän Uuden testamentin käsikirjoituksen valmiiksi. Olisipa täällä Turussakin kirjapaino, mutta kun ei ole. On pakko painattaa kaikki kirjat Tukholmassa. Itse en mitenkään ehdi lähteä painatusta valvomaan, mutta onhan minulla tuo kappalainen Mikko Tapaninpoika. Hän saa purjehtia Tukholmaan heti, kun tuuli kääntyy sopivan myötäiseksi.

14. – Tätä minä pelkäsin! Nyt meni työpaikka alta, kun Paulus Juusten palasi Saksasta ja kuningas suvaitsi nimittää hänet koulumestariksi. Se ryökäle ei ole edes maisteri, mutta niin hän vain luikerteli valtamiesten suosioon. Tämä saattaa olla kosto siitä, etten totellut nöyrästi kuninkaan käskyjä. No, kyllä minä keksin muutakin tekemistä. Tuomiokapitulin jäsenenä saan edelleen palkkaa, ja vanha piispa tarvitsee avustajaa enemmän kuin koskaan.

15. – Uusi testamentti tuli painosta. Se on komea kirja, vaikka sen itse sanonkin. Kuviakin on runsaasti. Tuo Ilmestyskirjan peto huvittaa minua aivan erityisesti. Nyt kelpaa pappien lukea Jumalan sanaa kansalle sen omalla kielellä. Muutamat laiskurit ovat hoitaneet huonosti opetustyönsä sillä verukkeella, etteivät osaa latinaa eivätkä ruotsia, mutta nyt siitä tuli loppu. Suomea he ainakin osaavat lukea.

16. – Nyt vasta tajusin, että meiltä papeilta puuttuu suomenkielinen käsikirja ja jumalanpalveluksen kaava. Äkkiä minä ne pyöräytän. Ne ovat niin tuttuja asioita, että kokeneet papit osaavat ne ilman kirjojakin, mutta parempi on, jos kaikki tehdään aina samalla tavalla ja lausutaan täsmälleen samat sanat tärkeissä paikoissa. Niin kansakin oppii asiat ulkomuistista. Se on oikeus ja kohtuus!

17. – Pappisveljet muistuttelevat minulle, että nykyään papit saavat mennä naimisiin ja perustaa perheen. Mitäpä jos minäkin hankkisin vaimon ja lapsia. En ole enää aivan nuori, mutta täysissä voimissa kuitenkin. Ja tuo kauppiaan tytär, tuo Birgitta, on katsellut minua vähän sillä silmällä. Mikäpä ettei! Birgitta on kaunis neito, kätevä ja ahkera eikä tiettävästi aivan köyhäkään. Taitaisi olla meikäläiselle kelpo naimakauppa.

18. – Nyt on elämä mallillaan. Käännöstyö sujuu kuin tanssi, ja psalmien kirja on kohta valmis. Minun ei tarvitse huolehtia arkisista asioista, kun Birgitta hoitaa talouden. Saattaapa olla, että kohta saadaan myös perheenlisäystä. Meillä on kyllä varaa elättää suurempikin lapsilauma. Välillä täytyy valitella rahapulaa, ettei kukaan rupeaisi kadehtimaan, mutta oikeasti meillä ei ole puutetta mistään. Monilla muilla on kyllä hätä. Ilmat ovat omituisen kylmät, sadot tuhoutuvat ja osa kansasta näkee nälkää.

19. – Se on poika! Minulla ja Birgitalla on tosiaankin oma poika. Voi tätä onnea. Nyt kelpaa viettää joulua ja Jeesuksen syntymäjuhlaa, kun tällainen syntymän ihme sattui myös omalle kohdalle. Luulenpa, että annamme hänelle nimeksi Kristian. Se on vähän niin kuin kristitty. Siitä pojasta kasvatetaan kirjamies. Aapiskirja meillä onkin jo valmiina. Siitä on hyvä aloittaa.

Kuvituskilpailuteksti pdf-muodossa

Mikael Agricola tunnetaan suomalaisena reformaattorina ja suomen kirjakielen isänä, joka toimitti ensimmäiset suomenkieliset kirjat painoon. Agricolan päivää vietetään joka vuosi huhtikuun 9. päivänä. YLE TV1:n järjestämässä Suuret suomalaiset -yleisöäänestyksessä Agricola pääsi kärkikymmenikköön.

Mikael Agricola -seura järjestää yläkoululaisille kuvituskilpailun. Tehtävänä on kuvittaa 19 sivun mittainen tarina, joka kertoo Agricolan työskentelystä Turussa 1540-luvulla. Jokaiselle sivulle tulee yksi kuva. Tarinan teksti löytyy seuran kotisivulta ja Facebook-sivulta.

Kuvan voi tehdä joko yksin tai ryhmätyönä. Kukin kilpailija tai kilpailijaryhmä saa lähettää vain yhden kuvan. Tee kyseiselle sivulle sopiva kuva esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla, valokuvaamalla tai eri kuvailmaisun keinoja yhdistelemällä. Tekoälyn käyttö on sallittua, mutta siitä pitää mainita kuvan lähettämisen yhteydessä. Kuvassa ei saa olla videoita, animaatioita tai muuta liikkuvaa kuvaa eikä äänitehosteita, sillä tarkoitus on julkaista voittoisilla kilpailutöillä kuvitettu kirjanen myös painettuna. Kirjasessa mainitaan tekijöiden nimet, mikäli nämä antavat siihen suostumuksensa.

Mikael Agricola -seura lunastaa kunkin sivun voittajakuvan 50 euron hintaan. Lisäksi lunastetaan yksi kuva kansikuvaksi 100 eurolla.  Arvosteluraatina toimii seuran hallitus. Kilpailutöiden lähetysaika on vuoden 2023 loppuun mennessä. Tulokset julkistetaan ja kirjanen julkaistaan Agricolan päivänä 9. huhtikuuta 2024.

Jos haluat osallistua Agricola-kuvituskilpailuun, tee näin:

1. Lue kuvitettava tarina täältä (19 sivua) ja valitse sivu, jonka haluat kuvittaa.
2. Tee kyseiselle sivulle sopiva kuva piirtämällä, askartelemalla tai muulla tekniikalla. Etsi tarpeen mukaan lisätietoa Agricolasta ja hänen ajastaan esim. Wikipediasta.
3. Ota tekemästäsi kuvasta valokuva, jos se ei ole jo valmiiksi sähköisessä muodossa.
4. Lähetä kuva sähköpostitse jpg-muodossa osoitteeseen mikaelagricolakuvituskilpailu@gmail.com. Merkitse viestin aiheeksi sen sivun numero, jolle olet tehnyt kuvan, sekä oma nimesi (esim. 15 Matti Meikäläinen). Ilmoita lisäksi saateviestissä kuvan sivunumero tarinassa, nimesi, koulusi ja luokkasi sekä yhteystietosi. Jos kuva on tehty ryhmätyönä, ilmoitetaan tiedot kaikkien tekijöiden osalta. Ilmoita myös, jos kuvan tekemisessä on käytetty tekoälyä.

Kuvituskilpailu on osa Mikael Agricola -seuran hanketta ”Aikamatkalla Agricolan ajan Suomeen”, jota tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Onnea kilpailuun!
t. Mikael Agricola -seuran hallitus

Yhteystiedot:

Yhteystiedot

Mikael Agricola -seuran syysretki järjestettiin torstaina 5.10., ja se suuntautui tänä vuonna Piikkiön, Sauvon ja Paimion kirkkoihin.  Matkaohjelma oli seuraavanlainen:

9.15 Kokoontuminen Turun tuomiokirkolle

9.30 Lähtö Tuomiokirkolta

10.00–10.45 Piikkiön kirkko

11.15–11.50 Sauvon kirkko

12.15–13.30 Ruokailu Cafe & Bistro Iivarissa

13.45–14.30 Paimion Pyhän Mikaelin kirkko

14.45–15.00 Räpälän kirkonpaikka Paimiossa

15.30 Paluu Tuomiokirkolle

Asiantuntijaoppaana toimi professori Markus Hiekkanen.

Matka oli oikein onnistunut.  Heikki Jääskeläinen kuvasi matkalta valokuvia, joista löytyy kuvagalleria osoitteesta https://hj.pictures.fi/i/4s9uTqUpzyR72HZfeDGVrwWhYxMtn6CE

Sauvon kirkko. – Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto

Meillä on ilo ilmoittaa, että seuran ensimmäinen oma julkaisu Mikael Agricola, Turku ja Suomi on ilmestynyt painosta. Julkaisu on artikkelikokoelma, jonka ovat toimittaneet Kaisa Häkkinen ja Tanja Toropainen. Kirjoittajat ovat seuran piirissä toimivia asiantuntijoita. Kirjassa on 272 sivua, ja sen sisällys jakautuu neljään osastoon:

Turku, Suomen hiippakunnan pääkaupunki

Kari Uotila: Mikael Agricolan Turku 1500-luvun alkupuolella

Visa Immonen: Pyhän Olavin dominikaanikonventti ja luterilainen reformaatio

Markus Hiekkanen: Turun tuomiokirkko Mikael Agricolan aikana

Jukka Paarma: Mikael Agricola Turun piispana

Jussi Nuorteva: Mikael Agricola eurooppalaisen oppineisuuden edustajana Turun hiippakunnassa

Elämää Mikael Agricolan ajan Turussa

Terttu Lempiäinen: Kumerkkia, humalaa ja yrttejä − Dokumentteja ja arkeobotaanisia löytöjä Agricolan ajan viljelystä ja hyötykasveista Suomessa

Kaisa Häkkinen: Monikielinen Turku ja Turun suomenkielinen nimi

Mikael Agricola ja suomen kieli

Simo Heininen: Mikael Agricolan Uusi testamentti

Harri Uusitalo: Vanhimmat suomenkieliset Isä meidän -rukoukset Agricolalla ja aikalaisilla

Maria Lehtonen: Mikael Agricolan teokset Vanhan kirjasuomen sanakirjan perustana

Kaisa Häkkinen: Mikael Agricolan sanakirja

Tanja Toropainen: Yhdyssanat Mikael Agricolan teoksissa

Mikael Agricola – faktaa vai fiktiota

Kaisa Häkkinen & Tanja Toropainen: Mikael Agricola – kansallinen suurmies

Roope Lipasti: Totta ja tarua – Agricola romaanihenkilönä. Pohdintoja romaanin Mikaelin kirja synnystä

Lisäksi kirjassa on alkusanat, lähdeluettelo, henkilöhakemisto ja kirjoittajien esittely. Kirjassa on artikkelien aihepiireihin liittyvää kuvitusta. Osa valokuvista on otettu seuran retkillä Suomessa ja ulkomailla.

Kirjaa myy Tiedekirja, jolla on verkkokauppa ja kivijalkamyymälä Helsingissä Säätytalon vieressä. Kirjan normaalihinta on 34 euroa, mutta jäsenmaksunsa maksaneilla seuran jäsenillä on mahdollisuus ostaa kirja jäsenhintaan 25 euroa seuran omissa tilaisuuksissa tai seuran osastolta Turun kirjamessuilla. Kirjaa ja kirjoittajaryhmää esitellään Turun kirjamessuilla 29.9.2023 kello 16:30−18 Jukolassa järjestettävässä Mikaelin päivän seminaarissa, jonne sekä seuran jäsenet että muut Agricolan ystävät ovat lämpimästi tervetulleita.

Professori Markus Hiekkanen piti Mikael Agricola -seuran kevätkokouksessa 17.4. esitelmän aiheesta Mikael Agricola ja Turun tuomiokirkko. Esitelmä videoitiin ja se on nyt katseltavissa YouTubesta Mikael Agricola -seuran kanavalta.

Seuran kevätkokous järjestetään Turussa maanantaina 17.4. kello 17 Raisiossa, Raision seurakuntatalon kokoushuoneessa osoitteessa Kirkkoherrankuja 2.

Kokouksen jälkeen professori Markus Hiekkanen pitää esitelmän aiheesta Mikael Agricola ja Turun tuomiokirkko.