Mikael Agricola -seura

Agricolan päivää vietämme pääsiäisen jälkeisenä lauantaina 14.4 Maarian pappilan tallissa (Sorolaisenkatu 4, Turku).

OHJELMA

klo 14.00 Mika Ketola: tervetuloa

klo 14.05 TT Juhani Holman esitelmä: ”Maisteri Mikaelin Wittenbergin tuliaiset”

klo 14.45 kappalainen Mikko Laurénin puheenvuoro

klo 15.00 arkkitehti Panu Savolainen kertoo Viipurin vanhan tuomiokirkon arkeologisista tutkimuksista

noin klo 15.45 kahvitarjoilu

noin klo 16.15 siirtyminen viereiseen Maarian kirkkoon, jossa arkeologian opiskelija Juhana Ahlamo kertoo Maarian kirkon historiasta

Lämpimästi tervetuloa!

Tilaisuuden järjestää Maarian seurakunnan evankelioimistyön tukitiimi yhteistyössä Mikael Agricola -seuran kanssa.

Lisätietoja:
Mika Ketola
Maarian srk:n evankelioimistyön tukitiimin sihteeri
040 181 9995
mikaketola(a)netti.fi

Kuva: Antti Huittinen

Kaisa Häkkisen ja Terttu Lempiäisen kirjoittama kirja Aaloesta öljypuuhun – suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan menestyi Kaunein kirja 2011 -kilpailun tietokirjasarjassa. Palkinnon myöntää Suomen kirjataiteen komitea ja kauneimmat kirjat valitsee kirja- ja graafisen alan  järjestöjen ja laitosten edustajista koottu raati. Dog Designin suunnittelemaa Aaloesta öljypuuhun -teosta raati luonnehti näin: ”Täydellistä tietokirjan graafista suunnittelua. Lukujen aloitusaukeamat ovat kauniit ja tuovat Agricolan ajan komeasti nykyaikaan. Hienostunut typografian lisäväri jäsentelee tekstiä ja sopii hyvin yhteen kuvituksen kanssa. Sidosasu moitteeton, punainen viinimarja kannessa ja sidepaperissa saa kaipaamaan syksyn puutarhaa.”

Lisää kilpailusta ja palkituista teoksista voit lukea täältä.

Tervetuloa Mikael Agricola -seuran kevätkokoukseen 20.4 klo 16. Paikkana toimii Porthan-sali, joka sijaitsee Turun yliopiston Maaherranmakasiinissa (Henrikinkatu 10).  Kokouksen jälkeen Jyrki Knuutila pitää esitelmän Mikael Agricola ja suomalainen kulttuuri.

Kokouksen esityslistan löydät täältä.

Kokoukseen osallistuakseen jäsenen tulee maksaa jäsenmaksu vuodelle 2012. Ohjeet jäsenmaksun maksamiseen löydätte näiltä sivuilta.

Lämpimästi tervetuloa!

Arkkitehti, fil. yo (arkeologia) Panu Savolainen pitää esitelmän
Viipurin kaupunginkirkon eli entisen tuomiokirkon tutkimushanke Turun Pietari-seurassa (Uudenmaankatu 1, 3. krs) tiistaina 17.4.2012 klo 19.00.

Viipuriin rakennettiin 1400-luvun alkupuolella tiilinen kaupunginkirkko, joka sai tuomiokirkon aseman Kustaa Vaasan perustaessa Viipurin hiippakunnan vuonna 1554. Kolmen valtakunnan alueella sijainnut ja kolmen uskontokunnan pyhättönä toiminut rakennus tuhoutui pommituksissa 1940, ja nykyään se on rapautuva raunio.

Mikael Agricola -seuran vuonna 2010 käynnistämässä hankkeessa rauniokirkkoa tutkitaan arkeologian ja historiantutkimuksen avuin sekä suomalaisin että venäläisin voimin. Pitkän aikavälin päämääränä on konservoida ja kunnostaa raunio jälkipolville säilyväksi, kertovaksi muistomerkiksi.

Turun Pietari-seuran tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille.

Lisätietoja tilaisuudesta Turun Pietari-seuran sivuilta.

Mikael Agricola -Seuran ja Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran kaikille avoin matka reformaation keskeisille tapahtumapaikoille Wittenbergiin, Erfurtiin ja Eisenachiin 17.-20.5.2012.  Matkanjohtajana on TT Juhani Holma. Erityisantina ovat järjestävien seurojen reformaatioajan asiantuntijoiden luennot. Matka on valmistautumista reformaation juhlavuoteen 2017.

OHJELMA

Helatorstai 17.5.

(Turku-) Helsinki-Berliini-Wittenberg

04:30   Bussikuljetus Turusta Helsinki-Vantaan lentokentälle

08:00   Helsinki-Berliini, Finnair AY 911, lentoaika 1 t 55 min

09:30   Bussikuljetus Berliini – Wittenberg  (111 km, n. 2 tuntia)

11:30-  Yleissilmäys vanhaan kaupunkiin ja lounas

14:00    Majoittuminen; vaihtoehtoina:

Colleg Wittenberg, Jüdenstrasse 8 tai Luther Hotel Wittenberg, Neustrasse 7-10

16:00-  Kaksi asiantuntijaluentoa Colleg Wittenbergissä, osoite Jüdenstrasse 8

19.00- Yhteinen tutustumisillallinen Colleg Wittenbergissä tai Luther-hotellissa (vahvistuu myöhemmin)

Perjantai 18.5.

Wittenberg

09:00- Kiertokävely Wittenbergin historiallisessa vanhassa kaupungissa (mm. Linnankirkko, Granach-piha, Lutherpuisto, Raatihuoneentori, kaupunginkirkko)

12.00   Lounas (paikka avoin)

13.00  Tutustuminen Lutherhausiin ja Melanchthonhausiin

15.00- Vapaata

18.00   Asiantuntijaluento Colleg Wittenbergissä

19.30   Illallinen (vapaavalintainen paikka)

Lauantai 19.5.

Wittenberg – Leipzig – Eisleben – Erfurt (bussimatka 287 km, n. 4 t.)

08.30   Lähtö bussilla Wittenbergistä

09.30   Tutustuminen Tuomaskirkkoon ja J.S.Bachin elinympäristöön Leipzigissa

11.00   Välipala/lounas Leipzigissa (paikka avoin)

12.00   Lähtö kohti Eislebeniä

13.00   Tutustuminen Martin Lutherin syntymätaloon Eislebenissä

15.00   Lähtö kohti Erfurtia

16:30  Majoittuminen Erfurtissa, Mercure Hotel Erfurt Altstadt, Meiengerstrasse 26-27

18:00 Iltakävely Erfurtin vanhassa kaupungissa, jonka yliopistossa Luther opiskeli ja jossa hän aloitti luostarikilvoituksensa

19.30   Illallinen Erfurtissa (paikka vahvistuu myöhemmin)

Sunnuntai 20.5.

Erfurt – Eisenach – Frankfurt – Helsinki

09.00   Lähtö Erfurtista kohti Eisenachia (bussimatka 69 km, n. 1 tunti)

10.00   Tutustuminen Wartburgin linnaan

13:00   Lounas Eisenachissa (paikka avoin)

n. 14:00  Lähtö bussilla Frankfurtin lentokentälle (bussimatka 268 km, n. 3,5 t.)

19:30   Lento: Frankfurt – Helsinki, Finnair AY 826

20:50   Tulo Helsinki-Vantaan lentokentälle

n. 21.30  Lähtö bussilla Turkuun

n. 23.30  Turku

Majoitusvaihtoehdot:

Wittenbergissä voi valita mieleisensä kahdesta eritasoisesta majoitusmahdollisuudesta, mikä vaikuttaa myös matkan hintaan. Wittenbergissä sijaitseva Luther Hotel on kolmen tähden hotelli. Colleg Wittenberg on uusi ja siisti kurssikeskustasoa oleva hostelli, jonka huoneissa on omat kylpyhuoneet.

Erfurtissa majoitumme kaikki neljän tähden Mercure-hotelliin.

Matkan hinta:

Luther Hotel ja Mercure Hotel 806 € (+ 1 hh lisämaksu 85 €)

Colleg Wittenberg ja Mercure Hotel 726 € (+ 1 hh lisämaksu 50 €)

Hinta sisältää lennot, bussikuljetukset, majoituksen 2 hengen huoneessa, aamiaiset Wittenbergin hotelleissa, asiantuntijoiden opastuksen ja luennot, sisäänpääsymaksut ohjelmassa mainittuihin kohteisiin.

Ohjelmassa mainitut lounaat ja illalliset eivät sisälly hintaan. Ruokailupaikkojen osalta ilmoitetaan myöhemmin mahdolliset lisätiedot. Hintaan ei myöskään sisälly hotelliaamiainen Erfurtissa.

Jäsenetualennus Mikael Agricola -seuran jäsenille 50 € (vain jäsenmaksun maksaneille). Mikael Agricola -seuran jäseneksi voit liittyä seuran kotisivuilla linkissä http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=9

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 30.3.2012 maksamalla matkan koko hinta MatkaHermes Oy

Tili: Liedon Säästöpankki, Iban FI 7643090010039238

Vastuullinen matkanjärjestäjä ja lisätietoja: MatkaHermes, Puolalankatu 4, 20100 Turku, matkahermes@hotmail.com, puh. 0400-664294 (Raimo Kesonen)

Matkanjärjestäjä pidättää oikeuden ohjelmamuutoksiin.

Kärkiehdokkaat vuoden 2012 Mikael Agricola -palkinnon ja J.A.  Hollon palkinnon saajiksi julkistettiin Helsingissä KOM-ravintolassa 22. helmikuuta 2012 pidetyssä Kääntäjän ääni -illassa.

Mikael Agricola -palkinnon saajaksi ovat ehdolla Sari Karhulahti Chimamanda Ngozi Adichien novellikokoelmasta Huominen on liian kaukana (Otava), Kaisu Lahikainen Ene Mihkelsonin romaanista Ruttohauta (WSOY) ja Jussi Lehtonen Marguerite Yourcenarin modernista klassikosta Tulet (Teos).

J.A. Hollon palkinnon saajaksi ovat ehdolla Kristiina Repo Konstantin Stanislavskin teoksesta Näyttelijän työ (Tammi), Heikki Salojärvi Adrian Goldsworthyn teoksesta Antonius ja Kleopatra (Ajatus kirjat) ja Eila Salomaa David Cortrightin teoksesta Rauha. Ajatusten ja liikkeiden historia (Gaudeamus).

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ja Suomen Kirjasäätiö jakavat Mikael Agricola -palkinnon vuosittain tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistusta merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta.  J. A. Hollon palkinto annetaan tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta. Palkinnon saajan valitsee Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton, Suomen arvostelijain liiton ja Suomen tietokirjailijoiden jäsenistä muodostuva raati.

Ehdokkaista ja heidän teoksistaan lisää SKTL:n sivuilla:

http://www.sktl.fi/?x18668=94335

Lisätietoja:
Maarit Laitinen
SKTL:n tiedottaja
044 3445 111
maarit.laitinen at sktl.fi

Professori Kaisa Häkkinen (Turun yliopisto) pitää TUCEMEMS-kuukausiesitelmän perjantaina 27.1.2012. Hänen aiheenaan on ”Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa”.

Esitelmä pidetään Janus-luentosalissa, Sirkkalan kasarmilla (Kaivokatu 12, Turku) klo 14.

lisätietoja: http://tucemems.utu.fi/tarjoamme/ohjelma/

Suomen kirjakielen huollossa tapahtui uudistus vuoden 12 alussa, kun Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta tehtiin Kotimaisten kielten keskus. Hallituksen motiivi lienee ollut kustannusten vähentäminen; rahan puute kun on taas huutava. Muutoksen perusteluja lukemalla voi kyllä tulla siihenkin tulokseen, että muutos oli aiheellinen, vaikkei mitään rahanpuutetta olisikaan. Omastakin kokemuksesta muistan, että rahan puute on tuottanut hyvääkin, koska se pakottaa ajattelemaan asioita uudella tavalla. Voimavarojen runsaus myös rappeuttaa toimintaa, kun kaikki eteen tulevat pulmat voidaan ratkaista käyttämällä enemmän rahaa. Siitäkin on kokemusta nopean talouskasvun vuosikymmeniltä.

Alkuperäisen KOTUKSEN (vai KOTUSin?) ensimmäisenä tehtävänä oli lain mukaan (48/1976) kansalliskieltemme ja myös suomen sukukielten tutkimus. Sehän oli kirjoitettu jo laitoksen nimeen. Vasta sen jälkeen tuli kielenhuoltoa ja muita tehtäviä. Perus-teluna oli varmaankin sama logiikka, johon yliopistot aina vetoavat: Opetus perustuu tutkimukseen. Koska KOTUKSEN virkamiehet varmaankin olivat pääasiassa kielentutkijoita, tehtävänmäärittelyn on täytynyt olla heille mieluinen, ja he ovat innoissaan siihen tarttuneet. Mikä voisikaan olla tieteenharjoittajalle parempaa kuin saada oman alan tutkimuslaitos.

Tutkimuslähtöinen kielenhuolto ei ole koko aikana ollut mielestäni aivan tarkoituksenmukainen. Ymmärrän toki, että E.A. Saarimaan jäljiltä tyyliä oli muutettava, vaikka en hänen Kielenoppaastaan katso kovin huonoa kielenoppia saaneeni. Myönnän kyllä monipuolistaneeni kielen ymmärrystäni jo silloin Lauri Kettusen kilpailevan oppaan avulla. Se oli poleemisessa reippaudessaan virkistävä kritiikki tosikolle Saarimaalle.

Sitten uudenaikaiset tutkija-kielenhuoltajat alkoivat opettaa, että kieli nyt muuttuu ja kehittyy omia aikojaan, eikä missään viranomaisohjauksessa. Kaikki on siis periaatteessa oikein, jos joku niin sanoo tai kirjoittaa. KOTUS on viime aikoina miellyttävästi ryhdistäytynyt, ikään kuin olisivat taas muistaneet sen vanhan ajatuksen, että kirja-kielen täysin omaehtoinen kehitys johtaa myös ilmiöihin, joita hyvin voi kutsua kielen rappioksi. (Luullakseni Ranskassa tämä on aina muistettu, ehkä liiankin hyvin. Mutta eihän kukaan nykyään ranskaa osaa.)

Viimeisin ryhtiliike oli selkeä kannanotto erisnimien taivutukseen, joka on riistäytynyt aivan mahdottomuuksiin. Kurinpalautuksen yritys saattoi siten tulla liian myöhään. On hämmästyttävää, kuinka sivistyneetkin ihmiset uskovat kielitoimiston suosittelevan, ettei erisnimiä taivuteta kieliopin sääntöjen mukaan. Minulla puolestani on oma uskomukseni siitä, kuinka tämä käsitys on syntynyt. Ennen radiosta tuli eräänlaisia kielenhuolto-ohjelmia, joihin kuuntelijat saivat soitella ja kysellä kielenkäytöstä. Kun on kysytty erisnimien taivutuksesta, vastaajat ovat enimmäkseen kertoilleet niistä käyttöön vakiintuneista poikkeavista taivutuksista, ja tähdentäneet, että ne ovat ihan oikein. Joku on saattanut sivulauseessa mainita, että muuten kyllä taivutetaan normaalisääntöjen mukaan. Yleisvaikutelmaksi kuitenkin jäi helposti, että kaikki sääntöjen vastaisetkin taivutukset ovat oikein. Poikkeuksesta tulikin sääntö.

Useimmitenhan meidän maallikoiden kysymykset koskevat yksittäisiä sanoja, eikä niihin yleensä sisälly mitään kielipoliittisesti merkittävää. Niillä on siten lähinnä, sinänsä tarpeellisen, ajanvietteen arvo. Joskus kyllä sanojenkin kanssa kannattaisi olla tarkka. Tällaisia ovat esimerkiksi sää ja keli, jotka on onnistuneesti sotkettu. Säätiedotusta kuunnellessa on varsin tärkeää tietää, puhutaanko säästä vai kelistä. Siksi meteorologien on ollut pakko ruveta puhumaan ajokelistä, vaikka ei kuulijoita mikään muu keli kiinnosta. Tätäkin sotkua kielenhuoltajat edistivät ainakin minun kuulemassani radio-ohjelmassa. Vastaamassa oli joku murteiden tutkija, joka tiesi jostain savolaispitäjästä merkityn muistiin keli-sanan käyttö sään merkityksessä. Haa! On siis aivan oikein sotkea nämä käsitteet. Tämä on havaintoesimerkki siitä, että kielitieteen käsityö ja kielenhuolto on pidettävä erillään.

Uudelle kielikeskukselle on syytä toivottaa menestystä vaikeassa tehtävässä. (Kun vielä keksisivät itselleen kätevän käyttönimen. Kotus on jo harhaanjohtava, ja Kokiksessa taitaa olla turhaa konnotaatiota. Vaikka voisi se olla hauskakin, ja toimia hyvänä mainoksena. Julkistus pitäisi hyödyntää! Ei kai eräs juomayhtiö puuttuisi asiaan? Toisaalta, siitä vasta julkisuutta saataisiin. Entä sponsorisopimus?) Tehtävä on todella vaikea. Siinä vaaditaan syvällistä asiantuntemusta ja ennen kaikkea arvostelukykyä. Nykyään julkinen kielenkäyttö on niin mielettömän runsasta, että kaikenlaiset muoti-ilmaisut leviävät kulovalkeaa nopeammin. Kiireiset kielenkäyttäjät eivät juuri sanojen merkityksiä tai muotoja mieti, kunhan suoltavat tekstiä, jonka pitäisi jo olla valmis. Useimpien ilmiöiden perässä ei onneksi tarvitsekaan koettaa juosta, mutta sellaisten trendiltä näyttävien erottaminen, joihin kannattaisi yrittää puuttua, voi olla vaikea tehtävä.

FM Kirsi-Maria Nummilan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja ”Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä. Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet” tarkastetaan julkisesti lauantaina 21.1.2012. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Tapani Lehtinen Helsingin yliopistosta, ja kustoksena on professori Kaisa Häkkinen.

Väitöstilaisuus järjestetään Turun yliopiston Fennicumissa (Henrikinkatu 3),  luentosalissa XXV. Tilaisuus alkaa kello 12.15.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä, ja se löytyy osoitteesta  https://www.doria.fi/handle/10024/73881
Väitöskirja on julkaistu myös perinteisenä kirjana Turun yliopiston Annales-sarjassa (nide 328).

Suomalais-Ugrilaisen Seuran kuukausikokouksessa perjantaina 20.1.2012 esitelmöi professori Kaisa Häkkinen (Turun yliopisto) aiheenaan ”Vanhat venäläiset lainasanat Mikael Agricolan teoksissa”.

Kokous ja esitelmä pidetään Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki), salissa 104. Tilaisuus alkaa klo 18.15.

http://www.sgr.fi

Tiedustelut: Paula Kokkonen paula.kokkonen(at)helsinki.fi, puh. 09-662149