Mikael Agricola -seura

Maarian kirkossa syvennytään lokakuussa historiaan. Lauantaina 10.10.15 klo 15 kirkossa kuullaan kahta asiantuntijaa, kun professorit Markus Hiekkanen ja Jyrki Knuutila esittelevät näkökulmia Maarian kirkkoon ja Agricolan ajan messuun.

Markus Hiekkanen, arkeologi ja keskiajan tutkija, kertoo esityksessään siitä, mitä nyt Maarian kirkossa olevasta esineistöstä ja maalauksista on ollut olemassa Mikael Agricolan ja aikalaistensa toimiessa kirkossa. Hiekkanen perehdyttää kuulijoita 1500-luvun kirkkotilaan ja sen jäsentymiseen.

Jyrki Knuutila, käytännön teologian professori ja keskiajan tuntija, lupaa kertoa kuulijoille Agricolan ajan messun käytännöistä. Mikael Agricola laati vuonna 1549 kirkkokäsikirjan, jonka perusteella tiedetään muun muassa kirkkotilan käytöstä messussa. Muun muassa avioliittoon vihkimistä ei suinkaan toimitettu alttarilla, kuten nykyään.

Keskiaikaisen kalenterimerkinnän perusteella 10. lokakuuta olisi Maarian eli Räntämäen kirkon vihkimisen päivä. Nykytutkimuksen mukaan kirkko on rakennettu 1400-luvun alkupuoliskolla. Samalla paikalla on sijainnut ilmeisesti jo 1200-luvulla puinen kirkko ja sitä on edeltänyt pakanuuden ajan pyhä paikka.

Tervetuloa!

Mikael Agricola -seura osallistuu perinteiseen tapaan Turun kirjamessuille 2.-4.10.2015. Seura jakaa  messuosastonsa B/7 tänä vuonna Suomen Kielen Seuran ja Kuolemajärvi-säätiön kanssa. Lisäksi seuran matkanjärjestäjänä toimiva MatkaHermes esittelee osastolla seuran tulevia matkoja.

Osastolla on myynnissä suomen kieleen ja Agricolaan liittyvää kirjallisuutta. Yksi myytävistä kirjoista on ministeri Jaakko Nummisen uusi muistelmateos ”Kirkko keskellä yhteiskuntaa – Turun kirkolliskokouksista Armenian patriarkaattiin”.   Osastolla on esillä myös Agricolan ajan kasveja Turun yliopiston luonnontieteellisestä puutarhasta.  Osastolla vieraileva saa tietoa myös seuran tulevasta ohjelmasta, muun muassa marraskuisesta retkestä Salon seudun keskiaikaisiin kirkkoihin sekä keväisestä matkasta Saksaan Lutherin ja Agricolan jalanjäljille. Osastolla voi tavata itse Agricolan ja hänet voi saada mukaan vaikka yhteiseen selfie-kuvaan!

Mikael Agricola -seura on mukana seuraavissa ohjelmaosioissa, joihin niin seuran jäsenet kuin muut kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita:

Sunnuntai 4.10. klo 12.15 – 12.40, Runohuone Auditorio 2

AGRICOLAN RUNOT, KASVIT JA LINNUT

Keskustelijoina professori Kaisa Häkkinen ja dosentti Terttu Lempiäinen Turun yliopistosta.

Mukana myös Mikael Agricola, jonka kanssa voit ottaa selfien ohjelman jälkeen.

Kustantaja: Mikael Agricola -seura

Sunnuntai 4.10. klo 16.10 – 16.40, Onerva 2. krs

KIRKKO KESKELLÄ YHTEISKUNTAA

Keskustelijoina ministeri Jaakko Numminen, emeritus arkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma sekä kirkkoherra Ville Niittynen.

Ministeri Jaakko Nummisen muistelmateoksen ”Kirkko keskellä yhteiskuntaa – Turun kirkolliskokouksista Armenian patriarkaattiin” (Kirjapaja 2015) teemaan liittyen keskustelevat Jaakko Numminen sekä emeritus arkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma aiheesta, joka on erityisen ajankohtainen nykyajassa – niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Keskustelua johdattelee kirkkoherra Ville Nittynen Kaarinan seurakunnasta.

Kustantaja: Mikael Agricola -seura ja Kirjapaja

Emeritaprofessori Kaisa Häkkinen on lupautunut pitämään varsinaisen jäähyväisluennon sijaan tieteellisen esitelmän Suomen Kielen Seuran kokouksessa tiistaina 27.10.2015 klo 18.30. Esitelmän aiheena on ”Suomen kirjakielen historiaa Turussa”. Kokouspaikka on Fennicumin luentosali XXV (Henrikinkatu 3, 1. krs).

Aika: 23.–24. lokakuuta 2015

Paikka: Turun yliopisto, luentosali Janus (osoite: Kaivokatu 12)

Järjestäjä: Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS)

Yhteyshenkilö: Tuomo Fonsén, tuofon(a)utu.fi

TUCEMEMS:in kansainvälinen kielitieteellinen konferenssi Languages in the Lutheran Reformation lähestyy reformaatiota monikielisyyden näkökulmasta: sen teemoihin kuuluvat kieli, kulttuuri ja kääntäminen. Konferenssin tavoite on tehdä näkyväksi reformaation vaikutusta eri kielissä. Lähtökohtana on kunkin tarkasteltavan kielen linkittyminen osaksi laajaa, Euroopan laajuista vaikutteiden leviämisen verkostoa. Tarkastelun kohteina ovat reformaatioajalla (1500-luku) ja myös sitä ennen ja sen jälkeen ilmestyneet reformaatioon liittyvät kirjoitukset mukaan lukien muun muassa raamatunkäännökset, virret, pamfletit, katekismukset ja saarnat. Tarkoituksena on tuoda yhteen eri kielten verkostot reformaatiossa, sillä tutkittua tietoa on runsaasti eri kielten sisäisistä kehityskuluista, kun taas vaikutteiden liikkumista kielten välillä on tutkittu vain vähän.

Konferenssiin kutsutut esitelmöitsijät edustavat oman kielialansa erityisosaamista. Tarkasteltaviin kieliin kuuluvat alasaksa, englanti, hollanti, islanti, latvia, liettua, puola, ruotsi, suomi, tanska, tšekki, viro ja yläsaksa. Konferenssin jälkeen esitelmöitsijät laativat aiheestaan artikkelin koomateokseen, jonka on tarkoitus ilmestyä TUCEMEMS:in julkaisemana otsikolla ”Languages in the Lutheran Reformation: Textual Networks and the Spread of Ideas”.

Seminaarin englanninkielinen ohjelma löytyy täältä.

Turun pääkirjaston studiossa (Linnankatu 2) järjestetään tiistaina 26.5. klo 15.30 kaikille avoin infotilaisuus vuonna 2017 vietettävästä Reformaation merkkivuodesta.

Vuoden 2017 lähestyessä eri puolilla maailmaa valmistaudutaan viettämään Reformaation merkkivuotta. Suomessa katseet kääntyvät silloin Turkuun, johon reformaation ajatukset aikanaan ensimmäisenä rantautuivat ja josta ne myöhemmin levisivät muualle Suomeen.

Mikä ihmeen reformaatio? Miksi sitä pitää muistaa? Saako reformaatiota juhlia? Miten Saksassa 500 vuotta sitten tapahtuneet asiat liittyvät meidän elämäämme tämän päivän Suomessa?

Tervetuloa mukaan kommentoimaan, keskustelemaan, ideoimaan ja suunnittelemaan yhdessä Reformaation merkkivuotta Turussa!

Mukana Kirkkohallituksen Armoa 2017! -hankkeen projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen ja Reformaation merkkivuosi Turussa -hankkeen projektikoordinaattori Katariina Ylikännö.

Jos sinulla on kysymyksiä, ajatuksia tai ideoita merkkivuoteen liittyen, ota rohkeasti yhteyttä:

Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö, Turun kaupunki ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, s-posti: katariina.ylikanno[at]evl.fi

Naantalissa järjestetään 20.-23.5.2015 lastenkirjallisuuden festivaali KIRJAHYRRÄ. Ainutlaatuinen festivaali kerää yhteen lastenkirjallisuuden tekijöitä, kirjailijoita, kustantajia, tutkijoita ja lukijoita, lapsista aikuisiin kaikkialta Suomesta ja vähän kauempaakin.

Festivaalin sisältönä ovat lapsille suunnatut tarinankerronnan työpajat, kirjailijoiden ja lukijoiden tapaamiset sekä luku- ja keskustelutilaisuudet, joissa esitellään sekä vanhaa että uudempaa lastenkirjallisuutta.  Askartelu- ja kuvituspajat, teatteri-, elokuva- ja musiikkiesitykset kuuluvat niin ikään festivaalin ohjelmistoon.

Festivaali on suunnattu kaikenikäisille ja -kokoisille. Tapahtumassa vierailevat lapset ja nuoret tutustuvat kirjallisuuteen tarinoita tekemällä ja niihin eläytyen. Aikuisille tapahtuma antaa mahdollisuuden saada tietoa ja käydä lasten- ja nuortenkirjallisuuden tekijöiden sekä alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa keskusteluja lastenkulttuuria lähellä olevista aiheista.

Naantalin kahvilat, kadut, kirjasto, konserttisalit, koulut, museot, näyttelytilat ja urheiluhalli ovat festivaalin tapahtumapaikkoja.  Festivaalin järjestelyissä ovat mukana Naantalin kaupungin ohella mittava joukko kustantajia ja kirja-alan toimijoita ja järjestöjä, korkeakouluja sekä elinkeinoelämän tahoja eri puolilta Suomea – näiden joukossa myös Mikael Agricola -seura.

Torstaina 21.5. festivaalin avajaisissa voi tavata myös Mikael Agricolan. Mikael laulelee ja jutustelee lapsille klo 8.45-12 Luomisen Talon (Seurakuntakeskus, Piispantie 2) historian huoneessa.

Kirjahyrrän ohjelma löytyy täältä.

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio luovutti palkinnon Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n (SKTL) 60-vuotisjuhlan yhteydessä lauantaina 11.4.2015.

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2015 palkinto myönnetään Juhani Lindholmille hänen suomennoksestaan Thomas Pynchonin romaanista Painovoiman sateenkaari (Teos).

Juhani Lindholmin tulkinta kulttikirjailija Thomas Pynchonin massiivisesta romaanista Gravity’s Rainbow (1974) kuuluu siihen harvalukuiseen joukkoon käännöksiä, joita voi jo työn mittavuuden vuoksi kutsua sankarillisiksi. Lisäksi Lindholm selviytyy urakasta niin hyvin, että raati on katsonut hänen käännöksensä vuoden 2015 Mikael Agricola -palkinnon arvoiseksi, ohi harvinaisen korkeatasoisen ehdokasjoukon.

Lindholm on ottanut haltuun Pynchonin käyttämän kielen slangi-ilmauksista shakespearismeihin ja lukuisien alojen erikoissanastoihin tavalla, joka toivottavasti tulee muodostumaan esikuvalliseksi. Tekstin viittauksien raskaudesta huolimatta hän saa kerronnan svengaamaan alkuteoksen malliin ja kuljettaa yli 400 henkilöhahmon katrasta sujuvasti läpi toisen maailmansodan lopun vyöhykkeiden aina karmivaan loppuun saakka. Painovoiman sateenkaari on vaativa mutta myös riemastuttava lukunautinto, todellinen nykyklassikko. Monet kirjallisuuden ystävät ovat tuskin uskaltaneet toivoa eräänä päivänä pystyvänsä lukemaan sen suomeksi.

Raati on ilolla huomioinut myös Lindholmin suomentaman David Foster Wallacen novellikokoelman Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja, joka yhtä lailla edustaa korkeaa tasoa. Juhani Lindholm on yli kolmekymmentävuotisen kääntäjäuransa aikana suomentanut ruotsin- ja englanninkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta, joukossa lukuisia klassikkoja. Hän on Ian McEwanin teosten luottosuomentaja, jonka tunnettuihin käännöstöihin kuuluvat Robinson Crusoe, Humiseva harju sekä Vänrikki Stoolin tarinoiden tuore laitos, josta Lindholm palkittiin kirjallisuuden valtionpalkinnolla. J.A. Hollon palkinnon Lindholm sai vuonna 2009.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa. Palkinto on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.

Turun Tuomiokirkon Agricola-patsaalla muistettiin Agricolan päivänä 9.4. Suomen reformaattoria ja kirjakielen isää perinteisellä seppeleenlaskulla.

Professori Kaisa Häkkinen ja pastori Tiinakaisa Honkasalo käyttivät puheenvuorot ennen seppeleenlaskua. Myös itse Mikael oli paikalla.

Agricolan patsaalle oli kokoontunut iso joukko eri-ikäisiä kuulijoita.

Seppelenauhan teksti kuului: ”Suomen reformaattorin ja kirjakielen isän elämäntyötä muistaen; Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki ja Mikael Agricola -seura”.

Seppeleenlaskun jälkeen Tuomiokirkon Agricola-kappelissa oli mahdollisuus kuulla Mikael Agricolan elämäntyöstä. Professori Kaisa Häkkinen haastatteli Mikael Agricolaa.

Agricolan ja suomen kielen päivän ohjelma jatkui iltapäivällä Maarian kirkolla, jossa professori Markus Hiekkanen ja professori Jyrki Knuutila kertoivat Maarian kirkosta ja kirkkotilan käytöstä Agricolan aikaan. Tilaisuudessa kuultiin myös Mika Ketolan ja pastori Mikko Laurénin puheenvuorot sekä kanttori Ulla Vuolan esittämää urkumusiikkia.

Myöhemmin iltapäivällä järjestettiin Turun yliopistolla Suomen Kielen Seuran Nimien iltapäivä -seminaari. Tilaisuudessa käsiteltiin nimistöntutkimuksen ajankohtaisia aiheita, helsinkiläistä nimimaisemaa, unkarilaisen henkilönnimistön uusia virtauksia sekä lasten etunimien valintaa Suomessa asuvissa monikielisissä perheissä.

Illalla iloinen joukko Agricolan ystäviä kokoontui vielä Kellariravintolaan, jossa oli mahdollisuus tutustua Agricolan ajan ruoka- ja juomakulttuuriin, hörpätä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Agricola-olutta ja nauttia itsensä Mikaelin seurasta ja musiikista.

Kuvat: Kerttu Palmunen

MEDIATIEDOTE

Torstaina 9.4.2015 liput nousevat salkoihin Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi. Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isän, reformaattorin ja Turun piispan kuolinpäivää juhlistetaan Turussa monin tavoin. Turussa Tuomiokirkon kupeessa sijaitsevalla Agricolan patsaalla, Maarian kirkossa, Turun yliopistolla ja Kellariravintolassa järjestettävästä ohjelmasta vastaavat Mikael Agricola -seura, Tuomiokirkkoseurakunta, Maarian seurakunta, Suomen Kielen Seura ja Kellariravintola.

Agricolan päivän vietto alkaa klo 11 perinteisellä seppeleenlaskulla Agricolan patsaalla Tuomiokirkon vieressä. Alkutervehdyksen lyhyessä muistohetkessä lausuu pastori Tiinakaisa Honkasalo ja yhteislaulua johtaa kanttori Anu Åberg Tuomiokirkkoseurakunnasta. Mikael Agricola -seuran puheenvuoron käyttää seuran varapuheenjohtaja, professori Kaisa Häkkinen. Seppeleenlaskun jälkeen ohjelma jatkuu Tuomiokirkon Agricola-kappelissa, jossa professori Kaisa Häkkinen kertoo Suomen uskonpuhdistajan ja kirjakielen isän elämäntyöstä. Tässä vaiheessa seuraan liittyy myös itse Mikael…

Iltapäivällä klo 14 alkaa Maarian seurakunnan ja Mikael Agricola -seuran yhteinen tilaisuus Maarian kirkossa (Maunu Tavastin katu 2). Tilaisuuden teemana on ”Maarian kirkko Agricolan aikaan”. Professori Markus Hiekkanen kertoo kirkon historiasta aiheenaan ”Eletään vuotta 1549: Mikael Agricola ja juuri sata vuotta täyttänyt Maarian kirkko”. Professori Jyrki Knuutila jatkaa avaamalla näkymiä Agricolan ajan kirkolliseen elämään aiheenaan ”Maarian kirkkotilan käyttö Mikael Agricolan kirkkokäsikirjan (1549) mukaan”. Tilaisuuden musiikista vastaa kanttori Heikki Rainio. Tilaisuuden päätteeksi yleisöllä on mahdollisuus nauttia kahvitarjoilusta ja keskustella edellä kuullusta.

Klo 16.30 alkaa Turun yliopistolla Suomen Kielen Seuran nimistöntutkimukseen liittyvä Nimien iltapäivä -seminaari. Seminaari pidetään Turun yliopiston Fennicumin suomen kielen seminaarisalissa (Henrikinkatu 3, 1. krs.). Tilaisuudessa käsitellään muun muassa nimistöntutkimuksen ajankohtaisia aiheita, helsinkiläistä nimimaisemaa, unkarilaisen henkilönnimistön uusia virtauksia sekä lasten etunimien valintaa Suomessa asuvissa monikielisissä perheissä.

Agricolan päivän päätteeksi Turun Kellariravintola (Linnankatu 16) kutsuu klo 19.30 nauttimaan Agricolan ajan ruoka- ja juomakulttuurista itsensä Mikaelin seurassa. Yhteistyössä Mikael Agricola -seuran ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa toteutetun illan ohjelmassa on herkullisten makuelämysten lisäksi mielenkiintoisia puheenvuoroja ja musiikkia. Illan buffetmenu ja tietoa tästä ja muista Agricolan päivän tapahtumista löytyy Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta www.mikaelagricolaseura.fi.

Agricolan päivän tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Katariina Ylikännö, Mikael Agricola -seuran sihteeri, katariinaylikanno@gmail.com, puh. 040 341 7649

Seuran uusia ja vanhoja jäseniä muistutetaan, että on aika maksaa vuoden jäsenmaksu.

Mikael Agricola -seuralla on hyvin vähän tuloa tuottavaa toimintaa, joten se on riippuvainen jäsenmaksutuloista. Seura toivookin, että seuran jäsenet tukisivat toimintaa suorittamalla kerran vuodessa maksettavan jäsenmaksun viimeistään 17.4.2015. Samalla muistutamme, että seuran jäsenyys edellyttää jäsenmaksun maksamista.

Jäsenmaksu on 20 € / vuosi ja opiskelijoilta 10 €. Seuraan voi liittyä myös kannatusjäseneksi, jolloin vuosimaksu on henkilöiltä 50 € ja yhteisöiltä 300 €.

Jäsenmaksut maksetaan seuran pankkitilille Liedon säästöpankkiin tilille FI5443091820148680.

Kirjoitathan viestikenttään:

– sana ”jäsenmaksu”
– nimi ja yhteystiedot
– viitenumero 15574