Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola -seuran syysretki Satakuntaan lauantaina 17. syyskuuta 2016

Syysretken 2016 esite (pdf)

Retken kohteena on Satakunta, jossa tutustutaan erityisesti keskiajan ja sitä vanhemman ajan mielenkiitoisiin kohteisiin, Vuojoen kartanoon ja Kivikylän kotipalvaamon maittaviin tuotteisiin. Professori Markus Hiekkanen ja seuran muut asiantuntijat selostavat tutustumiskohteissa. Matkaohjelman valmisteluista on vastannut seuran jäsen, kirjailija Harri Raitis. Matkalle ilmoittautumiset on tehtävä jo maanantaihin 22.8. mennessä johtuen Vuojoen kartanon lounasvarauksen ehdoista. Ilmoittautumis- ja maksuohjeet ovat sivun lopussa. Välittänette mielellään tietoa matkasta myös edelleen, sillä matkalle ovat tervetulleita myös ei-jäsenet.

Matkaohjelma

08.50 Lähtö Agricolan patsaalta Turun tuomiokirkolta ja

09.00 Lähtö Turun ortodoksisen kirkon edestä Kauppatorin laidalta.

10.30 Kivikylän kotipalvaamo Lapissa (Savulaaksontie 121), mahdollisuus ostaa lihajalosteita. Tutustuminen palvaamon läheisyydessä oleviin Sammallahdenmäen arkeologisiin kohteisiin. Pronssikautinen hautaröykkiöalue on Pohjanlahden rannikkoalueen laajin ja monipuolisin Skandinaavisen pronssikulttuurin kalmistoalue. Karussa kalliomaisemassa sijaitsevat hautaröykkiöt edustavat ajanjakson monumentaalirakentamista parhaimmillaan. Tällä maailmanperintöalueella on 36 hautaröykkiötä. Kohde valittiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1999.

12.30 Lounas Vuojoen kartanossa (Kartanontie 28) Eurajoella ja kartanokierros. Lounaan hinta on 34 € (sisältyy matkan hintaan).

14.00 Tutustuminen Eurajoen seurakunnan (Kukkapolku 2) arkistossa oleviin hyvin harvinaisiin kirjoihin: Raamattu, jonka kaltaisia on maailmassa säilynyt vain 7 kappaletta, Missale Aboense, Agricolan Se Wsi Testamenti ym.

15.00 Irjanteen kyläkirkko (Kaukomäentie 2). Satakunnan vanhin puukirkko sijaitsee kylässä, jossa on aikaisemmin ollut merkittävää teollista toimintaa. Bussissa matkalla Kokemäelle kerrotaan Pyhän Olavin kultista ja keskiaikaisesta ratsutiestä, joka vei Ulvilaan.

15.45 Pyhän Henrikin saarnahuone Kokemäellä. (Risteentie 28) Pyhän Henrikin kappeli sijaitsee Kokemäenjoen törmällä keskiaikaisen Teljän kauppapaikan alueella, Kokemäen Ylistaron kylässä. Paikalla on säilynyt vuosisatoja pieni hirsinen aitta, jossa perimätiedon mukaan Piispa Henrik saarnasi ja yöpyi 1150-luvulla. Ensimmäiset kirjalliset maininnat aitasta ovat 1600-luvun alusta, jolloin paikka mainitaan pyhiinvaelluskohteena. Vuosilustojen perusteella tehdyn ajoituksen mukaan vanhimmat hirret on kaadettu talvella 1472 – 1473. 1830-luvulla saarnahuone päätettiin suojella kansallisena muistomerkkinä. Turun kaupunginarkkitehti Per Johan Gylich suunnitteli saarnahuoneen suojaksi uusgoottilaisen, kahdeksankulmaisen tiilikappelin. Oven yläpuolella oleva runomuotoinen kirjoitus on August Ahlqvistin laatima. Kappeli vihittiin käyttöön 18.6.1857, jolloin vietettiin kristinuskon maahantulon 700-vuotisjuhlaa.

17.00 Köyliön kirkkosaari. (Kirkkosaarentie 217) Köyliönsaari on ollut merkittävä asuinpaikka jo rautakaudella. Suomen historiassa saari on keskeinen Lalliin ja Pyhään Henrikiin liittyvän perimätiedon ja tradition takia. Keskiajan vilkkain pyhiinvaelluspolku Pyhän Henrikin tie on johtanut Köyliön Kirkkoluodolta Lähteenkylästä Nousiaisiin. Lähteenkylästä tie jatkuu Huovintien nimellä Kokemäelle. Pyhiinvaellureitti on elvytetty ja ulottuu nykyään Turkuun. Köyliön kartanon rälssisäterin on oletettu olleen alkuaan pakanallisen talonpoikaispäällikön Lallin kartano. Kartano otettiin kristinuskon myötä kirkolle ja kartano oli keskiajalla piispankartanona. Kustaa Vaasan aikana kuninkaankartanona Cedercreutz-suvulle kartano on kuulunut 1740-luvulta alkaen. Taiteilija Emil Cedercreutz syntyi kartanossa 1879. Selostetaan Pyhän Henrikin legendan synty ja vaiheet.

19.00 Paluu Turkuun, Kauppatori (Agricolan patsas).

Ilmoittautumis- ja maksuohjeet

Huomioiden Vuojoen kartanolla tarjottavan lounaan varausehdot (sitova vahvistus 22.8. mennessä, minimiveloitus 20 hengeltä) on osallistujien toimitettava sitovat ilmoittautumiset ja matkan maksu maanantaihin 22.8. aamuun mennessä. Matkanjärjestäjä varaa oikeuden ohjelmamuutoksiin ja matkan peruuttamiseen liian alhaisen osallistujamäärän johdosta. Matkan hinta on laskettu 30 osallistujan perusteella, joten toivottavasti saamme tuon osallistujamäärän myös mukaan tälle mielenkiintoiselle retkelle. Matkan hinta 75 € (jäsenhinta; ei-jäsenille 85 €) sisältäen lounaan Vuojoen kartanossa, bussikuljetukset ja opastukset.

Sitovat ilmoittautumiset: Mikael Agricola -seuran matkanjärjestäjä ja vastuullinen matkanjärjestäjä: Matka Hermes/Saarijärven matkatoimisto, Puolalankatu 4, 20100 Turku

Puh. Raimo +358 400 664294 ja Marianne +358 40 7034491

matkahermes(a)hotmail.com

www.matkahermes.com

Maksuohje: Osallistujan nimi ja yhteystiedot (puhelin ja sähköposti). Maksu: Mikael Agricola -seuran jäsenille 75 €, ei jäsenille 85 €, jäsenilmoittautuminen. Tili: Liedon Säästöpankki IBAN FI76 4309 0010 0392 38

Bussi SJOY: Seppo-Juhani +358 40 5060330

Mikael Agricola -seura Turusta vierailee helatorstaina 5.5.2016 Viipurin-matkallaan Pernajan kirkossa, jossa Pernajan Agricola-seura yhdessä Pernajan seurakunnan kanssa ottaa sisaryhdistyksen jäsenet vastaan. Seurakunta järjestää kirkossa kello 10 kaksikielisen hartaustilaisuuden ja ehtoollisen, jonka jälkeen vieraidemme joukossa olevat Agricolan ja hänen kielensä erikoistuntijat, professori emeritus Simo Heininen ja professori emerita Kaisa Häkkinen, ovat luvanneet kertoa meille Agricolasta. Kaikki ovat tervetulleita.

Mikael Agricola -sällskapet från Åbo far till Viborg och stannar en stund i Pernå kyrka på Kristi himmelsfärdsdagen, torsdag den 5.5.2016, där Pernå församling och Agricola-sällskapet i Pernå efter en tvåspråkig andakt och nattvard välkomnar sina gäster. Andakten börjar kl. 10.00. Bland gäster är Agricola-experter, professor emeritus Simo Heininen och professor emerita Kaisa Häkkinen, som har lovat att berätta oss om Agricola. Alla är hjärtligt välkomna.

Tervehtien, med vänliga hälsningar

Kai Nieminen

puheenjohtaja, ordförande

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet i Pernå rf

Mikael Agricola -seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 12. toukokuuta 2016 klo 17.00 Turussa Maaherran makasiinin Porthan-salissa (osoite: Henrikinkatu 10).

Kokouksen jälkeen klo 18.00 Venäjän Tiedeakatemian johtava tutkija, Viipurin arkeologiaprojektin johtaja FT Aleksanteri Saksa esitelmöi aiheesta ”Viipurin arkeologiset tutkimukset ja vanhan tuomiokirkon raunioiden tutkimus- ja restaurointihanke”.

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleet kuuntelemaan esitelmää!

Lastenkirjallisuusfestivaali Kirjahyrrän avajaiset järjestetään Naantalin Urheilutalolla keskiviikkona 18. toukokuuta 2016 klo 18.

Mikael Agricola -seuralla on ilo olla jälleen Kirjahyrrän yhteistyökumppani. Avajaisissa on mukana myös prof. emer. Kaisa Häkkinen ”Agricolan äitinä”.

Ohjelma: Kirjahyrra 2016

Avajaisiin voi ilmoittautua seuraavasta linkistä:

https://www.lyyti.in/kirjahyrra

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2016 palkinto myönnetään Vappu Orloville Mihail Šiškinin teoksen Neidonhius suomennoksesta (WSOY).

Vappu Orlovin suomentama Neidonhius (Venerin volos) on Mihail Šiškinin palkittu, juhlittu ja kiisteltykin läpimurtoteos. Se on moniäänistä ja -kerroksista sanataidetta, josta henkii väkevin siveltimenvedoin luonnostellun historian ja raastavan eriarvoisen nykytodellisuuden ohella intiimi tunnustuksellisuus ja uskaliaan paljas tunteellisuus. Teoksessa limittyvät viime vuosisadan alusta loppuun eläneen laulajattaren päiväkirjamerkinnät, Eurooppa-paratiisiin pyrkivien pakolaisten tarinat ja mustasukkaisuuden riivaaman miehen murheelliset muistot – kaikki tämä ja paljon muuta myyttisenä kulttuurihistoriallisena vyyhtenä, eri tyylejä ja aikatasoja sekoittavana sakeana keitoksena, jota tarjoilee sveitsiläisen maahanmuuttoviraston venäläistaustainen tulkki.

Teosta kannattelee toinenkin herkkävireinen tulkki, Vappu Orlov, oiva kieliniekka ja legendaarinen kustannustoimittaja, lukemattomien laatusuomennosten luotettava ja lempeä kätilö. Hänen suomennosjälkensä todistaa, että kaunokirjallinen kääntäminen on parhaimmillaan eläytyvää ymmärtämistä, intuitiivisen, ilakoivan ja innoittuneen tulkinnan taidetta. Niinpä Neidonhius soljuu ja soi Orlovin lyyrisenä, taiturillisen taipuisana tulkintana kuin itsestään, aivan kuin alkuteoksen ja suomennoksen välissä ei vaativaa ja vaivalloista käännösprosessia olisikaan: ”Puisto oli täynnä kypsää iltavaloa ja allekirjoitettu, kuin tuomio, yhdellä tervapääskyn viuhahduksella.”

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa, ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeusmaksuista. Palkinto on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

SKTL:n tiedottaja Maarit Laitinen

044 3445 111

maarit.laitinen(at)sktl.fi

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) suomentajille vuosittain myöntämien Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollon palkinnon jakotilaisuus pidettiin perjantaina 8.4.2016 Helsingissä. Lisätietoja palkintojen saajaehdokkaista SKTL:n verkkosivuilla: https://sktl-fi.directo.fi/?x18668=913719

Lauantaina 9. huhtikuuta 2016 vietetty Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä alkoi perinteisellä seppeleenlaskulla Agricolan muistomerkin luona Turun tuomiokirkolla klo 11. Aluksi pastori Tiinakaisa Honkasalo lausui tervehdyksen tuomiokirkkoseurakunnan puolesta. Tervehdyksessään pastori Honkasalo huvitti kuulijoita viittaamalla Agricolaan sosiaalisen median (lyh. some) edelläkävijänä, tämä kun kirjoitti ABC-kirjansa alkupuheessa: ”Jumalan käskyt ja mielen, jotka taidat Somen kielen”. Sen jälkeen prof. emer. Kaisa Häkkinen esitti tervehdyksen Mikael Agricola -seuran puolesta. Puheenvuorossaan prof. emer. Häkkinen painotti, ettei Agricola suinkaan ollut ainoa varhainen suomen kirjakielen edistäjä, vaikka onkin selvästi maineikkain. Seppeleenlaskun yhteydessä veisattiin Markku Hietaharjun johdolla virrestä Nyt soikoon taivas kiitostaan (420b), joka tunnettiin jo keskiajalla ja jonka Agricola on merkinnyt muistiin sen latinankielisin sanoin (Exultet coelum laudibus).

Seppeleenlaskun jälkeen ohjelma jatkui tuomiokirkon Agricola-kappelissa. Prof. emer. Kaisa Häkkinen haastatteli nuorta Mikael Agricolaa, jota esitti yo. Niilo Rantala. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa Agricolan henkilöhistoriasta sekä hänen työstään suomen kielen käytön edistämiseksi. Lisäksi esiteltiin myös Agricola-kappelia ja sen pyhimyskappelina toimimisen historiaa, josta kertovat yhä kappelin seinillä näkyvät keskiaikaiset kuvat.

Lopuksi siirryttiin Maarian kirkossa pidettyyn tilaisuuteen, jossa prof. emer. Kaisa Häkkinen ja prof. Terttu Lempiäinen kertoivat Agricolan ajan hyötykasveista, niiden kasvatuksesta Suomessa ja niiden suomenkielisistä nimityksistä. Kuultiin sekä tutuista, nykyäänkin yleisesti viljellyistä kasveista että eksoottisista lajeista. Paikalla oli myös Mikael, joka lauloi vanhan kevätlaulun Tempus adest floridum. Tilaisuuden päätteeksi pastori Mikko Laurén piti hartauden, minkä jälkeen Maarian seurakunta tarjosi kuulijoille kahvia ja nisupullaa kirkon asehuoneessa (Agricolan ei tiedetä käyttäneen lainkaan itäsuomalaista sanaa vehnä, vaan pelkästään länsisuomalaista sanaa nisu). Tilaisuus veti Maarian kirkkoon toista sataa kiinnostunutta kuulijaa.

Lataa tästä: Käsiohjelma Agricolan jalanjäljillä Kuninkaantiellä

MIKAEL AGRICOLAN JALANJÄLJILLÄ KUNINKAANTIELLÄ

5.-8.toukokuuta 2016

Mikael Agricola-seuran kevätretki suuntautuu helatorstain viikonvaihteessa Agricolan jalanjäljille Pernajaan ja Viipuriin

Tutustumme matkan aikana asiantuntijoiden mm. prof. emer. Kaisa Häkkinen ja prof. emer. Simo Heininen sekä Venäjän Tiedeakatemian johtavan tutkijan, FT Aleksanteri Saksan opastuksella Suomen uskonpuhdistajan ja kirjakielen isän Mikael Agricolan synnyinpitäjään Pernajaan ja sen upeaan keskiaikaiseen kivikirkkoon sekä Agricolan koulukaupunkiin Viipuriin, josta suuntaamme pitkin Karjalan kannaksen Suomenlahden rantatietä Agricolan kuolinpaikalle Kuolemajärven Kyrönniemelle sekä sieltä edelleen Terijoen kauniiden rantamaisemien kautta keväiseen Pietariin. Matkan hintaan sisältyvät opastukset, kaupunkikerrokset bussilla sekä muu ohjelma, majoittuminen hotelleissa aamiaisineen sekä ohjelmassa erikseen merkityt ruokailut.

Matkaohjelma (ajat paikallista aikaa)

Helatorstai 5.5.2016 Turku-Helsinki-Pernaja-Viipuri

06:30 Lähtö aamulla Turusta ortodoksisen kirkon pysäkki 06:40 Tuomiokirkon edusta (Agricolan patsas)

08:45 Kiasman pysäkki Helsinki (Mannerheimin patsaan luota)

10:00 Pernaja: tutustuminen Mikael Agricolan kastekirkkoon, jossa klo 10 alkaen suomen- ja ruotsinkielinen hartaus ja ehtoollinen, sekä tämän jälkeen Pernajan muihin Agricola-kohteisiin: Agricolan patsas syntymäkodin eli Sigfridin tilan oletettu paikka sekä tapaaminen Pernajan Mikael Agricola-seuran edustajien kanssa.

n. 12:00 Lounas Loviisantien varrella ennen moottoritielle siirtymistä (omakustanteinen; ST1, jossa lounasannos ja Scanburger; vaihtoehtoina vieressä sijaitseva Neste-Motorest (Kotipizza).

n. 14:00 Rajamuodollisuudet Vaalimaalla

n. 17:00 Tulo Viipuriin, jossa majoittuminen hotelliin

18:00 Tutustuminen Jevgeni Filippovin My Vyborg -galleriaan ja Agricola-aiheiseen näyttelyyn

20:00 Päivällinen Pyöreässä tornissa (sisältyy hintaan, ennakkoon tilatut menut)

Perjantai 6.5.2016 Viipurissa

07:30 Aamiainen hotellissa

9:00 Käynti Agricolan muistomerkillä ja kukkien lasku, jonka jälkeen Viipuri luterilaisen seurakunnan (Inkerin kirkko) kirkkoherra Vladimir Dorodnij kertoo Pietari-Paavalin kirkon vaiheista sen 25 vuotta sitten tapahtuneen uudelleen käyttöönoton jälkeen.

Ap. ja ip. ohjelmaa Agricolan koulukaupungissa Viipurissa (vaihtoehtoisia, ohjelma tarkentuu huomioiden matkalle osallistujien toiveet, bussi käytössä):

MonRepos’n puisto; Viipurin linna, jossa mm. Viipurin ja tuomiokirkon raunioiden arkeologisten kaivauksien näyttely ja ”Leninin hahmo” näyttely; Viipurin arkeologinen museo ja Eremitaasin Viipurin filiaalissa (taidemuseo); Tuomiokirkon raunioalue; jne.

Pyrimme sopimaan yhteiset vierailukohteet ja lisäksi toivomukset kohteista sekä kuljetuksista matkan mielellään jo heti alkaessa tai viimeistään aamulla 6.5. Raimolle, Marille tai Seppo-Juhanille.

Lounas (vapaa, omakustanteinen)

16:00 – 17.30 Yleisötilaisuus Viipurin kaupunginkirjaston auditoriossa: Mikael Agricolan Viipuri -reformaation merkkivuosi ja Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioalueen tutkimus- ja restaurointihanke. Asiantuntijapuheenvuorot: Simo Heininen, Kaisa Häkkinen, Aleksanteri Saksa.

19:00 Ilta vapaa

Lauantai 7.5.2016 Viipuri-Terijoki-Pietari  

07:30 Aamiainen hotellissa

09:30 lähtö Viipurista kohti Pietaria rantatien reittiä. Käynti Agricolan muistomerkillä ja pirttimuseossa Kuolemajärven Kyrönniemessä (varauksella tien kunto huomioiden)

n. 12:00 Pysähdys Terijoella: kävely rantabulevardilla ja kiertoajelu, lounas (sisältyy hintaan)

n. 14:00 Lähtö Terijoelta rantatietä Pietariin

n. 15:30 Pietarissa, jossa majoittuminen hotelli Rossijaan (Huom! hotellin muutos johtuen MM-jääkiekkokisojen hotellipakettivarauksista. sq. Chernyshevsky 11, puh. 7-812-329-39-01)

19:00 Kiertoajelu Pietarissa

Ilta vapaa

Sunnuntai 8.5.2016 Pietari-Viipuri-Helsinki-Turku

07:30 Aamiainen

Ap. Mahdollisuus osallistua suomenkieliseen jumalanpalvelukseen klo 10:30 Pyhän Marian kirkossa, jossa saarnaa TT Ossi Haaramäki tai tutustua esim. Eremitaasiin (bussikuljetus, lähtö hotellista tarkemmin sovittavana aikana), kirkkokahvit

12:00 Lähtö Pietarista (tarvittaessa hotellista)

Ajetaan ohikulkutietä Viipuriin

n. 14:00 Lounas Viipurissa ravintola Kameleot (omakustanteinen, suositusruokavaihtoehdot)

n. 15:00 Lähtö Viipurista kohti Vaalimaan raja-asemaa, jossa rajamuodollisuudet

n. 19:00 Kiasman pysäkki Helsingissä

21:00 Tulo Turkuun

Matkanjärjestäjä varaa oikeuden ohjelmamuutoksiin

Mikael Agricola-seuran matkanjärjestäjä ja vastuullinen matkanjärjestäjä:

Matka Hermes/Saarijärven matkatoimisto

Puolalankatu 4, 20100 Turku

puh. Raimo +358 400 664294 ja Marianne +358 40 7034491

matkahermes@hotmail.com

www.matkahermes.com

Bussi SJOY: Seppo-Juhani +358 40 5060330

Matkanjohtaja: Ossi Tuusvuori, Pysyvä neuvonantaja, Mikael Agricola-seura + 358 40 7608280, ossi.tuusvuori@utu.fi               

Osoitteita, karttoja:

Viipuri matkailuportaali   http://fi.vyborg-info.ru/

Pietari matkailuportaali   http://www.visit-petersburg.ru/en/

Hotelli Druzhba, Viipuri

Osoite; Zheleznodorozhnaya ul., 5, Vyborg, Leningrad Oblast, Russia, 188800

Puh. +7 813 782–23-83

ks. kartta

https://www.google.com/maps/place/Gostinichnyy+kompleks+%22Druzhba%22/@60.715673,28.744997,15z/data=!4m2!3m1!1s0x0:0xd66a0107eb7d8f7a

Hotelli Rossija, Pietari

196070, St. Petersburg, sq. Chernyshevsky, 11

Puh. 7-812-329-39-01

http://rossiya-hotel.ru/eng/

ks. kartta

http://rossiya-hotel.ru/eng/contacts/

Eremitaasin Viipurin Filiaali

Osoite: 1, Ladanova st., Vyborg

http://erm.vbgcity.ru/

https://www.hermitagemuseum.org/wps/portal/hermitage/explore/buildings/exhibition-center/vyborg/?lng=

Hyvät Mikael Agricolan ystävät!

Tervehdimme Teitä näillä joulun profetiasta (Jesajan kirja 9:1–6) otetuilla sanoilla. Ne esitettiin Agricolan antaman ohjeen mukaan jouluyön messussa eli joulun pyhien kaikkein tärkeimmässä jumalanpalveluksessa. Tämä messu alkoi vanhan liturgisen perinteen mukaan jouluaaton käännyttyä joulupäiväksi klo 24. Samat sanat on sitten myöhemmässä suomalaisessa luterilaisessa perinteessä luettu varhaisessa jouluaamun jumalanpalveluksessa, joka on alkanut klo 6 tai 7.

Agricolan suomentama Jesajan kirjan kohta puhui siitä ilosta, jota ihmiset saavat tuntea päästessään vapaaksi orjuudesta ja sodasta. Jesaja konkretisoi tämän ilon Joulun lapseen, jota hän kutsui Agricolan valitsemin suomen kielen sanoin ”Ihmelinen, Neuuo, Wäkeue, Jumala, Kempi (sankari), Iiancaikinen Ise, Rauhanpämies”.

Näiden profetian sanojen voi olettaa merkinneen jouluna 1555, siis 460 vuotta sitten, Agricolalle ja hänen aikalaisilleen lohdutusta ja lupausta tulevasta, sillä raskas sodan ja taloudellisten huolien varjostama vuosi oli päättymässä. Kaiken synkkyyden keskellä oli toivoa paremmasta, johon saattoi turvata! Joulun lapsessa toteutuneen Jumalan lupauksen uskottiin kantavan tulevaisuuteen. Tämä antoi Agricolan aikana toivoa tulevaisuuteen ja saa aikaan samalla tavalla luottamusta tulevaan myös meidän päivinämme, ymmärrettiinpä profetia sitten konkreettisesti tai hengellisesti.

Taloudelliset huolet ja yllättävät tapahtumat ovat värittäneet myös kulunutta vuotta 2015 laajalti suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet Mikael Agricola -seuraan, vaikka sen talous ei olekaan kovin vankalla pohjalla. Seura on voinut kuluneenakin vuonna toteuttaa tehtäväänsä, mikä on tarkoittanut Mikael Agricolan elämäntyön esillä pitämistä koululaitoksessa ja laajemmin kulttuurielämässä, toimimista tieteellisenä seurana ja osallistumista reformaation merkkivuoden 2017 valmisteluihin.

Tarkemmin sanoen Seuran toimintaan kuului päättyvänä vuonna seuraavaa:

• Seppeleenlasku Agricolan patsaalle Turun tuomiokirkon luona yhdessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Turun kaupungin kanssa Mikael Agricolan päivänä 9.4.2015. Tilaisuudessa Seuran puheenvuoron käytti professori Kaisa Häkkinen. Ohjelma jatkui Maarian kirkolla, jonka historiasta professori Markus Hiekkanen ja professori Jyrki Knuutila luennoivat aiheinaan ”Mikael Agricola ja juuri sata vuotta täyttänyt Maarian kirkko” ja ”Maarian kirkkotilan käyttö Mikael Agricolan kirkkokäsikirjan (1549) mukaan”.
• Kevätretki Liivinmaalle 14.–17.5.2015.
• Kevätkokous Turussa 20.5.2015. TT Juhani Holma piti esitelmän ”Mikael Agricola – uskonpuhdistaja vai reformikatolinen?”.
• Osallistuminen Turun kirjamessuille 2.–4.10.2015.
• Syyskokous 16.11.2015 Turussa. Dos. Tuomo Fonsén piti esitelmän ”Valikoituja havaintoja Raamatun kääntämisen perinteistä eri kielissä”.
• Syysretki 22.11.2015 ”Agricolan kanssa Ison Rantatien varrelle Salon seudulle”.
• Palstan ”Agricolan valitut palat” (http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=600) avaaminen Seuran verkkosivuille. Palstalle kootaan pyhäpäivien raamatuntekstit Agricolan suomentamassa muodossa, tosin oikeinkirjoitus uudistettuna.
• Facebook-ryhmän ”Agricolan ystäviä” avaaminen. Ryhmään ovat tervetulleet liittymään kaikki Seuran jäsenet, joilla on Facebook-tili.

Myös tulevana vuonna järjestetään totuttuun tapaan kevät- ja syysretki. Reformaation synnyinsijoille suuntautuvan kevätretken ajankohta on 5.–8.5.2016 (helatorstai ja sitä seuraava viikonvaihde), ja sen aihe on ”Lutherin ja Agricolan jalanjäljille keväiseen Saksaan”. Syysretki tehdään jälleen kotimaan kohteeseen, joka päätetään myöhemmin – Seuran jäsenet voivat mielellään ehdottaa hallitukselle kiinnostavia kohteita! Lisäksi pidetään sääntömääräinen kevät- ja syyskokous. Kevätkokouksen yhteydessä Aleksandr Saksa pitää esitelmän Viipurin tuomiokirkon tutkimushankkeen tuloksista. Tulevana vuonna valmistaudutaan lisäksi yhä nopeammin lähestyvään luterilaisen reformaation 500. merkkivuoden viettoon; Seuran hallitus on laatimassa tähän liittyviä suunnitelmia, mm. ”Kohtaamisia Agricolan kanssa” -aiheisen luentosarjan toteuttamista.

Kiitämme kaikkia Seuran hallinnossa ja käytännön työssä toimineita erinomaisesta, asiaan paneutuneesta ja voimia säästämättä tehdystä työstä vuonna 2015! Kiitämme myös Seuran jäseniä ja kaikkia yhteistyötahoja kuluneen vuoden yhteistyöstä.

Toivotamme Seuran jäsenille ja yhteistyökumppaneille rauhallista joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2016!

Jyrki Knuutila                               Tuomo Fonsén

Puheenjohtaja                              Sihteeri

Mikael Agricola -seura                   Mikael Agricola -seura

Salon alue on ikivanhaa kulttuuriseutua. Rannikko, joet ja jokilaaksot ovat aina tarjonneet monia mahdollisuuksia sekä liikkumiseen että erilaisten elinkeinojen harjoittamiseen. Arkeologiset löydöt ja historialliset asiakirjat todistavat kansainvälisistä kosketuksista ja muinaisesta vauraudesta. Keskiajalla Salon seudusta tuli tärkeä etappi myös Suurella rantatiellä, joka oli Suomen tärkein maaväylä Turusta Viipuriin. Tätä kaikkea kävi muistelemassa ja ihastelemassa bussilastillinen Mikael Agricola ‑seuran jäseniä syysretkellään marraskuisena sunnuntaina.

Matkareitti kulki Rikalanmäeltä Uskelan vanhalle kirkonpaikalle, sieltä Pertteliin ja lopuksi Perniöön. Paikkojen historiasta ja merkityksestä kertoi professori Markus Hiekkanen, joka on Suomen keskiajan kivikirkkojen etevin asiantuntija. Sekä Perttelissä että Perniössä kirkkojen esittelyyn osallistui myös joukko paikallisia seurakuntalaisia.

Salon seudulla on historiasta kiinnostuneelle matkailijalle paljon nähtävää ja koettavaa. Rikalassa on ollut yksi Suomen vanhimpia kristillisiä hautausmaita. Paikalta on löydetty loistokkaita miekkoja ja juhlavaatetuksen jäänteitä. Uskelan vanhimman kirkon paikalla voi muistella hirmuisia maanvyörymiä, joita on kuvattu Topeliuksen Maamme kirjassa. Siellä kerrotaan, kuinka vettyneeseen maahan syntyi syviä halkeamia, maasta nousseet tulikivihöyryt täyttivät ilman ja iso osa hautausmaata vaipui maan sisään ruumiineen päivineen.

Perniön muhkea kirkko todistaa pitäjän ja seurakunnan vauraudesta 1400-luvun puolimaissa. Sen sijaan Perttelin kauniin kivikirkon valkoiset seinät kertovat, että rakentaminen jäi hieman kesken ja kirkko koristelematta, kun reformaation myötä seurakunnasta kerätyt verotulot alettiin ohjata kuninkaan kassaan 1500-luvun alkupuolella. Tähän uudenlaiseen taloudenpitoon joutui myös Mikael Agricola osallistumaan virkansa puolesta.

Perniötä ja Agricolaa on haluttu yhdistää myös henkilöhistorian näkökulmasta. Vuonna 1946 ilmestyi Varsinais-Suomen Maakuntakirjassa paikallishistorioitsija M. A. Knaapisen kirjoitus ”Missä Mikael Agricola on syntynyt?” Siinä Knaapinen väitti, ettei Agricolan syntymäpaikka ollutkaan Pernaja, niin kuin yleisesti ajateltiin, vaan Perniö.  Knaapinen kertoi saaneensa idean professori E. N. Setälältä ja perusteli väitettään monin tavoin. Pernajan ja Perniön nimet olivat niin samanlaiset, että niissä oli voinut tapahtua sekaannus. Agricolan suomen kielen taito oli niin erinomainen, ettei sellaista olisi voinut hankkia umpiruotsalaisessa Pernajassa. Agricolan kielestäkin Knaapinen kertoi havainneensa perniöläisiä piirteitä.

Setälä oli Knaapisen kirjoituksen ilmestyessä jo kuollut, mutta asiaan tarttui Setälän oppilas Viljo Tarkiainen, joka kohta kohdalta osoitti Knaapisen väitteet perusteettomiksi. Lisäksi Tarkiainen totesi, että jo Agricolan aikalainen Paavali Juusten oli kirjoittanut historiallisen kronikan Suomen piispoista ja siinä kertonut täsmällisesti Agricolan kotipaikan olleen Torsbyn kylä Pernajan pitäjässä alisella Uudellamaalla.

Perniöstä on siis turha etsiä Agricolan kotitaloa, mutta seudulla on paljon muuta, mitä kannattaisi tuoda esiin erityisesti reformaation merkkivuoden 2017 lähestyessä. Kohteet eivät kuitenkaan avaudu itsestään, niitä on avattava ja markkinoitava. Toivottavasti Salon seudulta löytyy intoa ja harrastusta kulttuurimatkailun kehittämiseen. Esiteltävää totisesti riittää.

Kaisa Häkkinen

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 26.11.2015

Mikael Agricolan patsaan paljastusjuhlaan osallistuneita suomalaisia kiitosjumalanpalveluksen jälkeen. Juha Lankinen kuvassa vasemmalta viidentenä. Kuva: Heikki Jääskeläinen

Juha Lankinen in memoriam

Kirjoittanut Ossi Haaramäki, Decanus Emeritus, Nurmo

Vuonna 2000, viikko ennen juhannusta, Viipurin kaupungin johto lähetti kaksi kirjettä Suomeen. Kolmas meni Suomen Moskovan suurlähettiläälle. Kirjeessä kutsuttiin Suomesta opetusministeriön ja Luterilaisen kirkon edustajia saapumaan juhannuspäivänä Kyrönniemeen Mikael Agricolan kuolinpaikan muistokiven uudelleen paljastamiseen.  Kansliapäällikkö Jaakko Numminen edusti opetusministeriötä. Minä edustin arkkipiispa Jukka Paarmaa, joka oli estynyt.

Paikalla oli hämmästelemässä myös arkkitehti Juha Lankinen. Hämmästys johtui siitä, että Viipurin alueen toimin ja kustannuksella muistomerkki oli niin nopeasti saatu paikalleen. Alkuperäinen vuonna 1900 pystytetty muistokivi oli löytynyt erään rakennuksen porraskivenä, viety Viipurin linnan museoon ja pystytetty uudelleen alkuperäiselle paikalleen Kyrönniemeen Suomenlahden rannalle. Eremitaasin sepät olivat takoneet vanhan mallin mukaisen rauta-aidan sen ympärille ja kaunis ympäristö muutenkin oli laitettu arvoiseensa kuntoon.

Useita puheita pidettiin. Muiden muassa suurlähettiläs Markus Lyra puhui ja akateemikko Vladimir Smirnov, joka puhui myös suomeksi, kehotti kunnioittamaan molempien maiden kulttuuria. Juha Lankinen korosti rauhaa kulttuurisuhteiden perustana.

Illallisella Viipurin tullimuseossa Jaakko Numminen kiitospuheessaan ehdotti: emmekö pystyttäisi varsinaista Agricola-patsasta uudelleen, sitä, joka pystytettiin uuden tuomiokirkon edustalle vuoden 1908 laulujuhlien aikaan. Sen me teemme, vastasi kaupunginjohtaja Georgy Porjadin ja nosti maljan.

Siitä alkoi kymmenen vuotta kestänyt uuden Agricola-patsaan pystytysprosessi, jossa arkkitehti Juha Lankisella oli ratkaisevan tärkeä rooli.

Ratkaisevaa uudessa tilanteessa oli Juha Lankisen paikallistuntemus. Jos patsaan runkokivi olisi hiottu Suomessa, olisivat tullit ja muut kustannukset nousseet suuriksi. Siksi Juha Lankinen ehdotti ratkaisuksi Antrean punagraniittia ja hiojaksi siellä asuvaa kivimiestä Ivan Izbesheviä. Hän teki ammattityönsä hyvin ja nopeasti -nimen ja muistolauseen (Autuaita ovat rauhan tekijät) sijoittamista myöten – ja tuhansia euroja aiempia suunnitelmia edullisemmin.

Jatkotyöskentelyä täydensi alkuperäisen Emil Wikströmin patsaan (1908) ns. kauluskiven löytyminen Taidemuseon alueelta. Siinä noin neliömetrin kokoisessa kivikehikossa oli enkelikuviot nurkissa. Kivi oli tosin haljennut tulipalossa, mutta kuten Viipurin kulttuurihallinnossa pitkään toiminut Juha Lankisen ystävä Jevgeni Filippov on kertonut: Juha Lankinen tiesi liiman, jolla kauluskiven materiaali saatiin korjatuksi. Mikael Agricolan pronssinen rintakuva Viipurin Aalto-kirjaston eteisaulasta tuotiin Mon repos’n pajalle ja näin saatiin uusi Agricola-patsas siihen erillisenä liitettyine tekstikivineen valmiiksi.

Patsaan sijoituspaikkaa oli mietitty vuosia. Entisellä paikalla oli venäläisten ja suomalaisten sankarihaudat, joten sinne ei voitu patsasta ajatella. Viimein paikka löytyi Pietari-Paavalin kirkon puistosta ja Jaakko Numminen ja Georgy Porjadin poistivat patsasta peittävän vaatteen paljastusjuhlassa kesällä 2009.  Satapäisen juhlaväen joukossa  iloitsi Juha Lankinen puolisoineen. 27.6.2009 oli suuren ilon päivä Viipurin restauroinnin visionäärille.

Arkkitehti Juha Lankisen muisto velvoittaa meitä vaalimaan ja syventämään henkilökohtaisia ja laajempiakin kulttuurisuhteita. Tämä työ jatkuukin monella tapaa, mm. Karjalan pitäjäseurojen toiminnassa, kotiseuturetkillä, historiakirjoissa ja sukututkimuksissa.  Viipurin hallinnon ja arkeologian yhteydenpito suomalaisten kanssa esimerkiksi vanhankaupungin restauroinnin ja vanhan tuomiokirkon alueen suunnittelussa on tätä kulttuurista vuorovaikutusta, jota arvosti aikanaan myös Juha Lankinen.

Mon repos on ranskan kieltä, ja tämä paroni Paul Nicolayn kotikartanolleen antama nimi merkitsee: minun lepopaikkani. Tähän liittyen muistamme ystäväämme Juha Lankista ja yhdymme varhaisten kristittyjen rukoukseen, jonka he lausuivat lyhyesti latinaksi: Dona eis, o Domine, requiem aeternam – Anna hänelle, oi Herra, ikuinen lepo.

Puhe Juha Lankisen muistojuhlassa Karjala-talolla Helsingissä 14.11.2015