Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2016 palkinto myönnetään Vappu Orloville Mihail Šiškinin teoksen Neidonhius suomennoksesta (WSOY).

Vappu Orlovin suomentama Neidonhius (Venerin volos) on Mihail Šiškinin palkittu, juhlittu ja kiisteltykin läpimurtoteos. Se on moniäänistä ja -kerroksista sanataidetta, josta henkii väkevin siveltimenvedoin luonnostellun historian ja raastavan eriarvoisen nykytodellisuuden ohella intiimi tunnustuksellisuus ja uskaliaan paljas tunteellisuus. Teoksessa limittyvät viime vuosisadan alusta loppuun eläneen laulajattaren päiväkirjamerkinnät, Eurooppa-paratiisiin pyrkivien pakolaisten tarinat ja mustasukkaisuuden riivaaman miehen murheelliset muistot – kaikki tämä ja paljon muuta myyttisenä kulttuurihistoriallisena vyyhtenä, eri tyylejä ja aikatasoja sekoittavana sakeana keitoksena, jota tarjoilee sveitsiläisen maahanmuuttoviraston venäläistaustainen tulkki.

Teosta kannattelee toinenkin herkkävireinen tulkki, Vappu Orlov, oiva kieliniekka ja legendaarinen kustannustoimittaja, lukemattomien laatusuomennosten luotettava ja lempeä kätilö. Hänen suomennosjälkensä todistaa, että kaunokirjallinen kääntäminen on parhaimmillaan eläytyvää ymmärtämistä, intuitiivisen, ilakoivan ja innoittuneen tulkinnan taidetta. Niinpä Neidonhius soljuu ja soi Orlovin lyyrisenä, taiturillisen taipuisana tulkintana kuin itsestään, aivan kuin alkuteoksen ja suomennoksen välissä ei vaativaa ja vaivalloista käännösprosessia olisikaan: ”Puisto oli täynnä kypsää iltavaloa ja allekirjoitettu, kuin tuomio, yhdellä tervapääskyn viuhahduksella.”

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa, ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeusmaksuista. Palkinto on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

SKTL:n tiedottaja Maarit Laitinen

044 3445 111

maarit.laitinen(at)sktl.fi

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) suomentajille vuosittain myöntämien Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollon palkinnon jakotilaisuus pidettiin perjantaina 8.4.2016 Helsingissä. Lisätietoja palkintojen saajaehdokkaista SKTL:n verkkosivuilla: https://sktl-fi.directo.fi/?x18668=913719

Lauantaina 9. huhtikuuta 2016 vietetty Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä alkoi perinteisellä seppeleenlaskulla Agricolan muistomerkin luona Turun tuomiokirkolla klo 11. Aluksi pastori Tiinakaisa Honkasalo lausui tervehdyksen tuomiokirkkoseurakunnan puolesta. Tervehdyksessään pastori Honkasalo huvitti kuulijoita viittaamalla Agricolaan sosiaalisen median (lyh. some) edelläkävijänä, tämä kun kirjoitti ABC-kirjansa alkupuheessa: ”Jumalan käskyt ja mielen, jotka taidat Somen kielen”. Sen jälkeen prof. emer. Kaisa Häkkinen esitti tervehdyksen Mikael Agricola -seuran puolesta. Puheenvuorossaan prof. emer. Häkkinen painotti, ettei Agricola suinkaan ollut ainoa varhainen suomen kirjakielen edistäjä, vaikka onkin selvästi maineikkain. Seppeleenlaskun yhteydessä veisattiin Markku Hietaharjun johdolla virrestä Nyt soikoon taivas kiitostaan (420b), joka tunnettiin jo keskiajalla ja jonka Agricola on merkinnyt muistiin sen latinankielisin sanoin (Exultet coelum laudibus).

Seppeleenlaskun jälkeen ohjelma jatkui tuomiokirkon Agricola-kappelissa. Prof. emer. Kaisa Häkkinen haastatteli nuorta Mikael Agricolaa, jota esitti yo. Niilo Rantala. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa Agricolan henkilöhistoriasta sekä hänen työstään suomen kielen käytön edistämiseksi. Lisäksi esiteltiin myös Agricola-kappelia ja sen pyhimyskappelina toimimisen historiaa, josta kertovat yhä kappelin seinillä näkyvät keskiaikaiset kuvat.

Lopuksi siirryttiin Maarian kirkossa pidettyyn tilaisuuteen, jossa prof. emer. Kaisa Häkkinen ja prof. Terttu Lempiäinen kertoivat Agricolan ajan hyötykasveista, niiden kasvatuksesta Suomessa ja niiden suomenkielisistä nimityksistä. Kuultiin sekä tutuista, nykyäänkin yleisesti viljellyistä kasveista että eksoottisista lajeista. Paikalla oli myös Mikael, joka lauloi vanhan kevätlaulun Tempus adest floridum. Tilaisuuden päätteeksi pastori Mikko Laurén piti hartauden, minkä jälkeen Maarian seurakunta tarjosi kuulijoille kahvia ja nisupullaa kirkon asehuoneessa (Agricolan ei tiedetä käyttäneen lainkaan itäsuomalaista sanaa vehnä, vaan pelkästään länsisuomalaista sanaa nisu). Tilaisuus veti Maarian kirkkoon toista sataa kiinnostunutta kuulijaa.

Lataa tästä: Käsiohjelma Agricolan jalanjäljillä Kuninkaantiellä

MIKAEL AGRICOLAN JALANJÄLJILLÄ KUNINKAANTIELLÄ

5.-8.toukokuuta 2016

Mikael Agricola-seuran kevätretki suuntautuu helatorstain viikonvaihteessa Agricolan jalanjäljille Pernajaan ja Viipuriin

Tutustumme matkan aikana asiantuntijoiden mm. prof. emer. Kaisa Häkkinen ja prof. emer. Simo Heininen sekä Venäjän Tiedeakatemian johtavan tutkijan, FT Aleksanteri Saksan opastuksella Suomen uskonpuhdistajan ja kirjakielen isän Mikael Agricolan synnyinpitäjään Pernajaan ja sen upeaan keskiaikaiseen kivikirkkoon sekä Agricolan koulukaupunkiin Viipuriin, josta suuntaamme pitkin Karjalan kannaksen Suomenlahden rantatietä Agricolan kuolinpaikalle Kuolemajärven Kyrönniemelle sekä sieltä edelleen Terijoen kauniiden rantamaisemien kautta keväiseen Pietariin. Matkan hintaan sisältyvät opastukset, kaupunkikerrokset bussilla sekä muu ohjelma, majoittuminen hotelleissa aamiaisineen sekä ohjelmassa erikseen merkityt ruokailut.

Matkaohjelma (ajat paikallista aikaa)

Helatorstai 5.5.2016 Turku-Helsinki-Pernaja-Viipuri

06:30 Lähtö aamulla Turusta ortodoksisen kirkon pysäkki 06:40 Tuomiokirkon edusta (Agricolan patsas)

08:45 Kiasman pysäkki Helsinki (Mannerheimin patsaan luota)

10:00 Pernaja: tutustuminen Mikael Agricolan kastekirkkoon, jossa klo 10 alkaen suomen- ja ruotsinkielinen hartaus ja ehtoollinen, sekä tämän jälkeen Pernajan muihin Agricola-kohteisiin: Agricolan patsas syntymäkodin eli Sigfridin tilan oletettu paikka sekä tapaaminen Pernajan Mikael Agricola-seuran edustajien kanssa.

n. 12:00 Lounas Loviisantien varrella ennen moottoritielle siirtymistä (omakustanteinen; ST1, jossa lounasannos ja Scanburger; vaihtoehtoina vieressä sijaitseva Neste-Motorest (Kotipizza).

n. 14:00 Rajamuodollisuudet Vaalimaalla

n. 17:00 Tulo Viipuriin, jossa majoittuminen hotelliin

18:00 Tutustuminen Jevgeni Filippovin My Vyborg -galleriaan ja Agricola-aiheiseen näyttelyyn

20:00 Päivällinen Pyöreässä tornissa (sisältyy hintaan, ennakkoon tilatut menut)

Perjantai 6.5.2016 Viipurissa

07:30 Aamiainen hotellissa

9:00 Käynti Agricolan muistomerkillä ja kukkien lasku, jonka jälkeen Viipuri luterilaisen seurakunnan (Inkerin kirkko) kirkkoherra Vladimir Dorodnij kertoo Pietari-Paavalin kirkon vaiheista sen 25 vuotta sitten tapahtuneen uudelleen käyttöönoton jälkeen.

Ap. ja ip. ohjelmaa Agricolan koulukaupungissa Viipurissa (vaihtoehtoisia, ohjelma tarkentuu huomioiden matkalle osallistujien toiveet, bussi käytössä):

MonRepos’n puisto; Viipurin linna, jossa mm. Viipurin ja tuomiokirkon raunioiden arkeologisten kaivauksien näyttely ja ”Leninin hahmo” näyttely; Viipurin arkeologinen museo ja Eremitaasin Viipurin filiaalissa (taidemuseo); Tuomiokirkon raunioalue; jne.

Pyrimme sopimaan yhteiset vierailukohteet ja lisäksi toivomukset kohteista sekä kuljetuksista matkan mielellään jo heti alkaessa tai viimeistään aamulla 6.5. Raimolle, Marille tai Seppo-Juhanille.

Lounas (vapaa, omakustanteinen)

16:00 – 17.30 Yleisötilaisuus Viipurin kaupunginkirjaston auditoriossa: Mikael Agricolan Viipuri -reformaation merkkivuosi ja Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioalueen tutkimus- ja restaurointihanke. Asiantuntijapuheenvuorot: Simo Heininen, Kaisa Häkkinen, Aleksanteri Saksa.

19:00 Ilta vapaa

Lauantai 7.5.2016 Viipuri-Terijoki-Pietari  

07:30 Aamiainen hotellissa

09:30 lähtö Viipurista kohti Pietaria rantatien reittiä. Käynti Agricolan muistomerkillä ja pirttimuseossa Kuolemajärven Kyrönniemessä (varauksella tien kunto huomioiden)

n. 12:00 Pysähdys Terijoella: kävely rantabulevardilla ja kiertoajelu, lounas (sisältyy hintaan)

n. 14:00 Lähtö Terijoelta rantatietä Pietariin

n. 15:30 Pietarissa, jossa majoittuminen hotelli Rossijaan (Huom! hotellin muutos johtuen MM-jääkiekkokisojen hotellipakettivarauksista. sq. Chernyshevsky 11, puh. 7-812-329-39-01)

19:00 Kiertoajelu Pietarissa

Ilta vapaa

Sunnuntai 8.5.2016 Pietari-Viipuri-Helsinki-Turku

07:30 Aamiainen

Ap. Mahdollisuus osallistua suomenkieliseen jumalanpalvelukseen klo 10:30 Pyhän Marian kirkossa, jossa saarnaa TT Ossi Haaramäki tai tutustua esim. Eremitaasiin (bussikuljetus, lähtö hotellista tarkemmin sovittavana aikana), kirkkokahvit

12:00 Lähtö Pietarista (tarvittaessa hotellista)

Ajetaan ohikulkutietä Viipuriin

n. 14:00 Lounas Viipurissa ravintola Kameleot (omakustanteinen, suositusruokavaihtoehdot)

n. 15:00 Lähtö Viipurista kohti Vaalimaan raja-asemaa, jossa rajamuodollisuudet

n. 19:00 Kiasman pysäkki Helsingissä

21:00 Tulo Turkuun

Matkanjärjestäjä varaa oikeuden ohjelmamuutoksiin

Mikael Agricola-seuran matkanjärjestäjä ja vastuullinen matkanjärjestäjä:

Matka Hermes/Saarijärven matkatoimisto

Puolalankatu 4, 20100 Turku

puh. Raimo +358 400 664294 ja Marianne +358 40 7034491

matkahermes@hotmail.com

www.matkahermes.com

Bussi SJOY: Seppo-Juhani +358 40 5060330

Matkanjohtaja: Ossi Tuusvuori, Pysyvä neuvonantaja, Mikael Agricola-seura + 358 40 7608280, ossi.tuusvuori@utu.fi               

Osoitteita, karttoja:

Viipuri matkailuportaali   http://fi.vyborg-info.ru/

Pietari matkailuportaali   http://www.visit-petersburg.ru/en/

Hotelli Druzhba, Viipuri

Osoite; Zheleznodorozhnaya ul., 5, Vyborg, Leningrad Oblast, Russia, 188800

Puh. +7 813 782–23-83

ks. kartta

https://www.google.com/maps/place/Gostinichnyy+kompleks+%22Druzhba%22/@60.715673,28.744997,15z/data=!4m2!3m1!1s0x0:0xd66a0107eb7d8f7a

Hotelli Rossija, Pietari

196070, St. Petersburg, sq. Chernyshevsky, 11

Puh. 7-812-329-39-01

http://rossiya-hotel.ru/eng/

ks. kartta

http://rossiya-hotel.ru/eng/contacts/

Eremitaasin Viipurin Filiaali

Osoite: 1, Ladanova st., Vyborg

http://erm.vbgcity.ru/

https://www.hermitagemuseum.org/wps/portal/hermitage/explore/buildings/exhibition-center/vyborg/?lng=

Hyvät Mikael Agricolan ystävät!

Tervehdimme Teitä näillä joulun profetiasta (Jesajan kirja 9:1–6) otetuilla sanoilla. Ne esitettiin Agricolan antaman ohjeen mukaan jouluyön messussa eli joulun pyhien kaikkein tärkeimmässä jumalanpalveluksessa. Tämä messu alkoi vanhan liturgisen perinteen mukaan jouluaaton käännyttyä joulupäiväksi klo 24. Samat sanat on sitten myöhemmässä suomalaisessa luterilaisessa perinteessä luettu varhaisessa jouluaamun jumalanpalveluksessa, joka on alkanut klo 6 tai 7.

Agricolan suomentama Jesajan kirjan kohta puhui siitä ilosta, jota ihmiset saavat tuntea päästessään vapaaksi orjuudesta ja sodasta. Jesaja konkretisoi tämän ilon Joulun lapseen, jota hän kutsui Agricolan valitsemin suomen kielen sanoin ”Ihmelinen, Neuuo, Wäkeue, Jumala, Kempi (sankari), Iiancaikinen Ise, Rauhanpämies”.

Näiden profetian sanojen voi olettaa merkinneen jouluna 1555, siis 460 vuotta sitten, Agricolalle ja hänen aikalaisilleen lohdutusta ja lupausta tulevasta, sillä raskas sodan ja taloudellisten huolien varjostama vuosi oli päättymässä. Kaiken synkkyyden keskellä oli toivoa paremmasta, johon saattoi turvata! Joulun lapsessa toteutuneen Jumalan lupauksen uskottiin kantavan tulevaisuuteen. Tämä antoi Agricolan aikana toivoa tulevaisuuteen ja saa aikaan samalla tavalla luottamusta tulevaan myös meidän päivinämme, ymmärrettiinpä profetia sitten konkreettisesti tai hengellisesti.

Taloudelliset huolet ja yllättävät tapahtumat ovat värittäneet myös kulunutta vuotta 2015 laajalti suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet Mikael Agricola -seuraan, vaikka sen talous ei olekaan kovin vankalla pohjalla. Seura on voinut kuluneenakin vuonna toteuttaa tehtäväänsä, mikä on tarkoittanut Mikael Agricolan elämäntyön esillä pitämistä koululaitoksessa ja laajemmin kulttuurielämässä, toimimista tieteellisenä seurana ja osallistumista reformaation merkkivuoden 2017 valmisteluihin.

Tarkemmin sanoen Seuran toimintaan kuului päättyvänä vuonna seuraavaa:

• Seppeleenlasku Agricolan patsaalle Turun tuomiokirkon luona yhdessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Turun kaupungin kanssa Mikael Agricolan päivänä 9.4.2015. Tilaisuudessa Seuran puheenvuoron käytti professori Kaisa Häkkinen. Ohjelma jatkui Maarian kirkolla, jonka historiasta professori Markus Hiekkanen ja professori Jyrki Knuutila luennoivat aiheinaan ”Mikael Agricola ja juuri sata vuotta täyttänyt Maarian kirkko” ja ”Maarian kirkkotilan käyttö Mikael Agricolan kirkkokäsikirjan (1549) mukaan”.
• Kevätretki Liivinmaalle 14.–17.5.2015.
• Kevätkokous Turussa 20.5.2015. TT Juhani Holma piti esitelmän ”Mikael Agricola – uskonpuhdistaja vai reformikatolinen?”.
• Osallistuminen Turun kirjamessuille 2.–4.10.2015.
• Syyskokous 16.11.2015 Turussa. Dos. Tuomo Fonsén piti esitelmän ”Valikoituja havaintoja Raamatun kääntämisen perinteistä eri kielissä”.
• Syysretki 22.11.2015 ”Agricolan kanssa Ison Rantatien varrelle Salon seudulle”.
• Palstan ”Agricolan valitut palat” (http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=600) avaaminen Seuran verkkosivuille. Palstalle kootaan pyhäpäivien raamatuntekstit Agricolan suomentamassa muodossa, tosin oikeinkirjoitus uudistettuna.
• Facebook-ryhmän ”Agricolan ystäviä” avaaminen. Ryhmään ovat tervetulleet liittymään kaikki Seuran jäsenet, joilla on Facebook-tili.

Myös tulevana vuonna järjestetään totuttuun tapaan kevät- ja syysretki. Reformaation synnyinsijoille suuntautuvan kevätretken ajankohta on 5.–8.5.2016 (helatorstai ja sitä seuraava viikonvaihde), ja sen aihe on ”Lutherin ja Agricolan jalanjäljille keväiseen Saksaan”. Syysretki tehdään jälleen kotimaan kohteeseen, joka päätetään myöhemmin – Seuran jäsenet voivat mielellään ehdottaa hallitukselle kiinnostavia kohteita! Lisäksi pidetään sääntömääräinen kevät- ja syyskokous. Kevätkokouksen yhteydessä Aleksandr Saksa pitää esitelmän Viipurin tuomiokirkon tutkimushankkeen tuloksista. Tulevana vuonna valmistaudutaan lisäksi yhä nopeammin lähestyvään luterilaisen reformaation 500. merkkivuoden viettoon; Seuran hallitus on laatimassa tähän liittyviä suunnitelmia, mm. ”Kohtaamisia Agricolan kanssa” -aiheisen luentosarjan toteuttamista.

Kiitämme kaikkia Seuran hallinnossa ja käytännön työssä toimineita erinomaisesta, asiaan paneutuneesta ja voimia säästämättä tehdystä työstä vuonna 2015! Kiitämme myös Seuran jäseniä ja kaikkia yhteistyötahoja kuluneen vuoden yhteistyöstä.

Toivotamme Seuran jäsenille ja yhteistyökumppaneille rauhallista joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2016!

Jyrki Knuutila                               Tuomo Fonsén

Puheenjohtaja                              Sihteeri

Mikael Agricola -seura                   Mikael Agricola -seura

Salon alue on ikivanhaa kulttuuriseutua. Rannikko, joet ja jokilaaksot ovat aina tarjonneet monia mahdollisuuksia sekä liikkumiseen että erilaisten elinkeinojen harjoittamiseen. Arkeologiset löydöt ja historialliset asiakirjat todistavat kansainvälisistä kosketuksista ja muinaisesta vauraudesta. Keskiajalla Salon seudusta tuli tärkeä etappi myös Suurella rantatiellä, joka oli Suomen tärkein maaväylä Turusta Viipuriin. Tätä kaikkea kävi muistelemassa ja ihastelemassa bussilastillinen Mikael Agricola ‑seuran jäseniä syysretkellään marraskuisena sunnuntaina.

Matkareitti kulki Rikalanmäeltä Uskelan vanhalle kirkonpaikalle, sieltä Pertteliin ja lopuksi Perniöön. Paikkojen historiasta ja merkityksestä kertoi professori Markus Hiekkanen, joka on Suomen keskiajan kivikirkkojen etevin asiantuntija. Sekä Perttelissä että Perniössä kirkkojen esittelyyn osallistui myös joukko paikallisia seurakuntalaisia.

Salon seudulla on historiasta kiinnostuneelle matkailijalle paljon nähtävää ja koettavaa. Rikalassa on ollut yksi Suomen vanhimpia kristillisiä hautausmaita. Paikalta on löydetty loistokkaita miekkoja ja juhlavaatetuksen jäänteitä. Uskelan vanhimman kirkon paikalla voi muistella hirmuisia maanvyörymiä, joita on kuvattu Topeliuksen Maamme kirjassa. Siellä kerrotaan, kuinka vettyneeseen maahan syntyi syviä halkeamia, maasta nousseet tulikivihöyryt täyttivät ilman ja iso osa hautausmaata vaipui maan sisään ruumiineen päivineen.

Perniön muhkea kirkko todistaa pitäjän ja seurakunnan vauraudesta 1400-luvun puolimaissa. Sen sijaan Perttelin kauniin kivikirkon valkoiset seinät kertovat, että rakentaminen jäi hieman kesken ja kirkko koristelematta, kun reformaation myötä seurakunnasta kerätyt verotulot alettiin ohjata kuninkaan kassaan 1500-luvun alkupuolella. Tähän uudenlaiseen taloudenpitoon joutui myös Mikael Agricola osallistumaan virkansa puolesta.

Perniötä ja Agricolaa on haluttu yhdistää myös henkilöhistorian näkökulmasta. Vuonna 1946 ilmestyi Varsinais-Suomen Maakuntakirjassa paikallishistorioitsija M. A. Knaapisen kirjoitus ”Missä Mikael Agricola on syntynyt?” Siinä Knaapinen väitti, ettei Agricolan syntymäpaikka ollutkaan Pernaja, niin kuin yleisesti ajateltiin, vaan Perniö.  Knaapinen kertoi saaneensa idean professori E. N. Setälältä ja perusteli väitettään monin tavoin. Pernajan ja Perniön nimet olivat niin samanlaiset, että niissä oli voinut tapahtua sekaannus. Agricolan suomen kielen taito oli niin erinomainen, ettei sellaista olisi voinut hankkia umpiruotsalaisessa Pernajassa. Agricolan kielestäkin Knaapinen kertoi havainneensa perniöläisiä piirteitä.

Setälä oli Knaapisen kirjoituksen ilmestyessä jo kuollut, mutta asiaan tarttui Setälän oppilas Viljo Tarkiainen, joka kohta kohdalta osoitti Knaapisen väitteet perusteettomiksi. Lisäksi Tarkiainen totesi, että jo Agricolan aikalainen Paavali Juusten oli kirjoittanut historiallisen kronikan Suomen piispoista ja siinä kertonut täsmällisesti Agricolan kotipaikan olleen Torsbyn kylä Pernajan pitäjässä alisella Uudellamaalla.

Perniöstä on siis turha etsiä Agricolan kotitaloa, mutta seudulla on paljon muuta, mitä kannattaisi tuoda esiin erityisesti reformaation merkkivuoden 2017 lähestyessä. Kohteet eivät kuitenkaan avaudu itsestään, niitä on avattava ja markkinoitava. Toivottavasti Salon seudulta löytyy intoa ja harrastusta kulttuurimatkailun kehittämiseen. Esiteltävää totisesti riittää.

Kaisa Häkkinen

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 26.11.2015

Mikael Agricolan patsaan paljastusjuhlaan osallistuneita suomalaisia kiitosjumalanpalveluksen jälkeen. Juha Lankinen kuvassa vasemmalta viidentenä. Kuva: Heikki Jääskeläinen

Juha Lankinen in memoriam

Kirjoittanut Ossi Haaramäki, Decanus Emeritus, Nurmo

Vuonna 2000, viikko ennen juhannusta, Viipurin kaupungin johto lähetti kaksi kirjettä Suomeen. Kolmas meni Suomen Moskovan suurlähettiläälle. Kirjeessä kutsuttiin Suomesta opetusministeriön ja Luterilaisen kirkon edustajia saapumaan juhannuspäivänä Kyrönniemeen Mikael Agricolan kuolinpaikan muistokiven uudelleen paljastamiseen.  Kansliapäällikkö Jaakko Numminen edusti opetusministeriötä. Minä edustin arkkipiispa Jukka Paarmaa, joka oli estynyt.

Paikalla oli hämmästelemässä myös arkkitehti Juha Lankinen. Hämmästys johtui siitä, että Viipurin alueen toimin ja kustannuksella muistomerkki oli niin nopeasti saatu paikalleen. Alkuperäinen vuonna 1900 pystytetty muistokivi oli löytynyt erään rakennuksen porraskivenä, viety Viipurin linnan museoon ja pystytetty uudelleen alkuperäiselle paikalleen Kyrönniemeen Suomenlahden rannalle. Eremitaasin sepät olivat takoneet vanhan mallin mukaisen rauta-aidan sen ympärille ja kaunis ympäristö muutenkin oli laitettu arvoiseensa kuntoon.

Useita puheita pidettiin. Muiden muassa suurlähettiläs Markus Lyra puhui ja akateemikko Vladimir Smirnov, joka puhui myös suomeksi, kehotti kunnioittamaan molempien maiden kulttuuria. Juha Lankinen korosti rauhaa kulttuurisuhteiden perustana.

Illallisella Viipurin tullimuseossa Jaakko Numminen kiitospuheessaan ehdotti: emmekö pystyttäisi varsinaista Agricola-patsasta uudelleen, sitä, joka pystytettiin uuden tuomiokirkon edustalle vuoden 1908 laulujuhlien aikaan. Sen me teemme, vastasi kaupunginjohtaja Georgy Porjadin ja nosti maljan.

Siitä alkoi kymmenen vuotta kestänyt uuden Agricola-patsaan pystytysprosessi, jossa arkkitehti Juha Lankisella oli ratkaisevan tärkeä rooli.

Ratkaisevaa uudessa tilanteessa oli Juha Lankisen paikallistuntemus. Jos patsaan runkokivi olisi hiottu Suomessa, olisivat tullit ja muut kustannukset nousseet suuriksi. Siksi Juha Lankinen ehdotti ratkaisuksi Antrean punagraniittia ja hiojaksi siellä asuvaa kivimiestä Ivan Izbesheviä. Hän teki ammattityönsä hyvin ja nopeasti -nimen ja muistolauseen (Autuaita ovat rauhan tekijät) sijoittamista myöten – ja tuhansia euroja aiempia suunnitelmia edullisemmin.

Jatkotyöskentelyä täydensi alkuperäisen Emil Wikströmin patsaan (1908) ns. kauluskiven löytyminen Taidemuseon alueelta. Siinä noin neliömetrin kokoisessa kivikehikossa oli enkelikuviot nurkissa. Kivi oli tosin haljennut tulipalossa, mutta kuten Viipurin kulttuurihallinnossa pitkään toiminut Juha Lankisen ystävä Jevgeni Filippov on kertonut: Juha Lankinen tiesi liiman, jolla kauluskiven materiaali saatiin korjatuksi. Mikael Agricolan pronssinen rintakuva Viipurin Aalto-kirjaston eteisaulasta tuotiin Mon repos’n pajalle ja näin saatiin uusi Agricola-patsas siihen erillisenä liitettyine tekstikivineen valmiiksi.

Patsaan sijoituspaikkaa oli mietitty vuosia. Entisellä paikalla oli venäläisten ja suomalaisten sankarihaudat, joten sinne ei voitu patsasta ajatella. Viimein paikka löytyi Pietari-Paavalin kirkon puistosta ja Jaakko Numminen ja Georgy Porjadin poistivat patsasta peittävän vaatteen paljastusjuhlassa kesällä 2009.  Satapäisen juhlaväen joukossa  iloitsi Juha Lankinen puolisoineen. 27.6.2009 oli suuren ilon päivä Viipurin restauroinnin visionäärille.

Arkkitehti Juha Lankisen muisto velvoittaa meitä vaalimaan ja syventämään henkilökohtaisia ja laajempiakin kulttuurisuhteita. Tämä työ jatkuukin monella tapaa, mm. Karjalan pitäjäseurojen toiminnassa, kotiseuturetkillä, historiakirjoissa ja sukututkimuksissa.  Viipurin hallinnon ja arkeologian yhteydenpito suomalaisten kanssa esimerkiksi vanhankaupungin restauroinnin ja vanhan tuomiokirkon alueen suunnittelussa on tätä kulttuurista vuorovaikutusta, jota arvosti aikanaan myös Juha Lankinen.

Mon repos on ranskan kieltä, ja tämä paroni Paul Nicolayn kotikartanolleen antama nimi merkitsee: minun lepopaikkani. Tähän liittyen muistamme ystäväämme Juha Lankista ja yhdymme varhaisten kristittyjen rukoukseen, jonka he lausuivat lyhyesti latinaksi: Dona eis, o Domine, requiem aeternam – Anna hänelle, oi Herra, ikuinen lepo.

Puhe Juha Lankisen muistojuhlassa Karjala-talolla Helsingissä 14.11.2015

Reformaation merkkivuoden avajaisiin, joita vietetään 31.10.2016 Turussa, on aikaa enää vajaa vuosi. Monet erilaiset toimijat Turun seudulla ovat innostuneet ideoimaan ja suunnittelemaan sisältöjä merkkivuoden ohjelmaan. Turun aktiivinen rooli vuoden valmisteluissa on jo huomattu kauempanakin.

Keskiviikkona 2.12.15 klo 14–16 järjestetään Turun pääkirjaston studiossa merkkivuoden toimijoiden info- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden keskustella yhdessä niistä ideoista ja suunnitelmista, joita eri toimijoilla on ja toisaalta kuulla myös siitä, missä merkkivuoden kokonaishankkeessa mennään. Tarkoitus on keskustella myös yhteisöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksista sekä merkkivuoden toimijoiden yhteisviestinnästä.  Tervetuloa mukaan!

”Turun Mikael” kutsuu vuonna 2017 Turkuun. Pekka Rahkosen luoma hilpeä Agricola on Turun merkkivuosihankkeen kuvitushahmo.

Reformaation merkkivuoden verkkosivut on avattu osoitteessa www.reformaatio2017.fi. Sivut on suunnattu kaikille merkkivuodesta kiinnostuneille. Sivusto välittää tietoa merkkivuoden sisällöistä, valmistelusta ja ohjelmasta ja tarjoaa toisaalta tukea ja ideoita merkkivuoden tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Turulla tulee olemaan Suomen reformaatiokaupunkina vuonna 2017 erityinen rooli ja siksi sillä on sivustolla oma osionsa. Osiossa kerrotaan merkkivuoden sisällöistä, tapahtumista ja toimijoista Turun seudulla.

Reformaatio on monien tulkintojen monitahoinen ilmiö. Toisaalta sen vaikutukset suomalaiseen elämänmuotoon ovat niin arkipäiväisiä, ettemme välttämättä tule niitä edes ajatelleeksi. Merkkivuoden sivusto pyrkii tekemään reformaatiota ilmiönä ymmärrettävämmäksi nostamalla esiin sen sisältöjä ja vaikutuksia ja avaamalla niihin uusia näkökulmia. Sivuston blogissa eri-ikäiset ja eri aloja edustavat vaihtuvat kirjoittajat luovat aiheeseen oman näkökulmansa.

Jatkuvasti täydentyvät sivut on tuotettu Turun kaupungin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen yhteistyönä.

Tuomo Fonsénin esitelmä Raamatunkääntämisen perinteistä eri kielissä

Mikael Agricola -seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään Turussa maanantaina 16.11.2015 klo 17.00. Paikka: Maaherran makasiini, Porthan-sali (osoite: Henrikinkatu 10).

Kokouksen jälkeen seuran uusi sihteeri dos. Tuomo Fonsén pitää esitelmän aiheesta ”Valikoituja havaintoja Raamatun kääntämisen perinteistä eri kielissä”.

Lämpimästi tervetuloa!

ESITYSLISTA

1. KOKOUKSEN AVAUS

2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

2.1. Kokouksen puheenjohtajan valinta

2.2. Kokouksen sihteerin valinta

2.3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta

2.4. Kahden ääntenlaskijan valinta

3. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

4. ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN

5. TOIMINTASUUNNITELMAN SEKÄ TULO- JA MENOARVION VAHVISTAMONEN VUODELLE 2016

Esitelmät, kevätretki Wittenbergiin, syysretki kotimaassa, Viipurin tuomiokirkko     -hanke, reformaation merkkivuoteen 2017 valmistelut

6. JÄSENMAKSUJEN SUURUUDEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2016

7. HALLITUKSEN JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALINTA VUODELLE 2016

8. KAHDEN TOIMINNANTARKASTAJAN JA VARATOIMINNANTARKASTAJAN VALINTA

9. MUUT ASIAT

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 . KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Saapuminen Halikon Rikalanmäelle

Perniön alttaritaulu, Lauri Myran 1703 maalaama

Pyhää Kristoforosta esittävä maalaus Perniön kirkosta

Yksityiskohta Perniön kirkosta

Puheenjohtaja Jyrki Knuutila tervehtimässä seurakuntalaisia Perniössä

Markus Hiekkanen puhumassa Perniön kirkon holveista

Krusifiksi Perniön kirkon holvien alla

Perniön kirkolle saapuminen

Lauri Myran maalaama Perttelin kirkon vanha alttaritaulu vuodelta 1696

Krusifiksi Perttelin kirkon eteläseinustalla

Markus Hiekkanen kertomassa seurakuntalaisille ja MA-seuran jäsenille Perttelin kirkon rakennushistoriasta

Matkalla Perttelin kirkkoon

Uskelan entisen emäkirkon hautausmaan portti

Rikalanmäellä on tehty poikkeuksellisen runsaita arkeologisia löytöjä

Markus Hiekkanen esittelemässä Rikalanmäen historiaa

Matka Hermeksen Raimo Kesonen tutkimassa yhtä Rikalanmäen opastauluista

Näkymä Rikalanmäeltä kohti Saloa

Kaisa Häkkinen kertomassa Suuren rantatien ja Rikalanmäen nimestä

Syysretki 22.11.2015

Mikael Agricola -seura järjestää yhteistyössä matkatoimisto MatkaHermeksen kanssa sunnuntaina 22.11.2015 opastetun bussimatkan, jossa tutustutaan Salon seudulla sijaitseviin Rikalanmäkeen, entisen Uskelan seurakunnan hylättyyn kirkonpaikkaan, Perttelin kirkkoon ja Perniön kirkkoon. Seuran omat asiantuntijat, professorit Jyrki Knuutila, Kaisa Häkkinen ja Markus Hiekkanen, toimivat matkan aikana oppaina.

Retken kohteet asettuvat historiallisen Turun ja Viipurin välisen Ison Rantatien linjauksen vaikutuspiiriin Salon seudulla. Agricolakin lienee kulkenut tätä tietä ehkä jo toisella kymmenellä matkatessaan Viipurista Turkuun opiskelemaan, ja se oli myös hänen viimeinen matkareittinsä Ruotsin valtakunnassa syksyllä 1556.

Ensimmäinen kohteemme on maisemallisestikin arvokas Halikon Rikalanmäki, yksi huomattavimmista Suomen muinaisjäännösalueista. Se on ollut merkittävä kauppapaikka jo 1000–1200/1250-luvulla. Sitä ennen paikalta on löydetty rautakautisia polttokenttäkalmistoja 500–700-luvulta ja viikinki- ja ristiretkiajan ruumiskalmisto 1000–1100-luvulta. Alueelta on tehty myös myöhäiseen kivikauteen viittaavia löytöjä. Agricolan aikana Rikalanmäellä oli siis ollut jo hyvin pitkä historia suomalaisena kulttuuriympäristönä.

Myös aikoinaan laajan seurakunnan keskuksena toiminut Uskelan emäkirkko oli seissyt jo pitkään Uskelanjoen penkereellä Agricolan kulkiessa Isoa Rantatietä pitkin. Vaikka nykyään voimme nähdä enää tapulin ja hautausmaan, paikalla ehti sijaita useita puukirkkoja, jotka rakennettiin aina uudelleen entisen paikalle. Ensimmäinen kirkko pystytettiin todennäköisesti noin 1220. Viimeinen kirkko tapuleineen valmistui 1749, mutta jouluaattona 1825 sattuneen maanvyörymän takia se jouduttiin purkamaan.

Pyhälle Bartholomeukselle pyhitetty harmaakivinen Perttelin kirkko lienee rakennettu 1500-luvun alussa ja on siten Agricolan aikalainen. Kivikirkkoa edelsi 1300-luvun alkupuolella pystytetty puinen kirkkorakennus. Nykyisen kivikirkon runkohuone on säilynyt alkuperäisessä asussaan, kun taas asehuone on vuodelta 1750 ja sakaristo vuodelta 1828. Kirkon vanha alttaritaulu ”Pyhä Ehtoollinen”, joka nykyään on sijoitettu sakaristoon, on Lauri Myran 1696 maalaama.

Matkan lopuksi vierailemme Agricolaa hieman vanhemmassa Pyhälle Laurille pyhitetyssä Perniön kirkossa. Se rakennettiin harmaakivestä todennäköisesti 1460–1480. Se on säilynyt hyvin keskiaikaisessa asussaan tähän päivään asti. Kolmilaivaisen kirkon holveja koristavat 1400-luvulta peräisin olevat hienot kalkkimaalaukset. Lisäksi kirkosta löytyy muun muassa suuri puinen triumfikrusifiksi 1300-luvulta, Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävä veistos 1300-luvun alkupuolelta ja Lauri Myran 1703 maalaama alttaritaulu ”Ehtoollisen asettaminen”.

Matkan ohjelma:

09:00 Lähtö tilausbussilla Turusta Tuomiokirkon edustalta. Bussimatkan aikana Mikael Agricola-seuran asiantuntijat esittelevät Agricolan elämää ja toimintaa.

09:45 Rikalanmäki

10:40 Uskelan emäkirkon paikka

11:30 Lounastauko Salon Piihovin ABC:llä (omakustanteinen)

12:30 Perttelin kirkko

14:00 Perniön kirkko

15:00 Kahvi

15.45 Lähtö takaisin Turkuun

16:30 Saapuminen Turkuun
Matkan hinta sisältäen bussikuljetuksen on 58 €, seuran jäsenille 48 €.

Sitovat ilmoittautumiset 15. marraskuuta mennessä yhteystietoineen MatkaHermekselle:

sähköposti matkahermes@hotmail.com

Puolalankatu 4, 20100 Turku

puh. (Raimo) 0400 664 294, fax. 02 250 5548

http://www.matkahermes.com

Maksuohjeet toimitetaan ilmoittautumisen jälkeen. Varataan oikeus ohjelmamuutoksiin.

Matkaan liittyviin tiedusteluihin vastaa myös:

Tuomo Fonsén, sihteeri, Mikael Agricola-seura, tuofon@utu.fi