Mikael Agricolan päivä 9.4.2016
keskiviikkona 30. maaliskuuta, 2016
Lauantaina 9. huhtikuuta 2016 vietetty Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä alkoi perinteisellä seppeleenlaskulla Agricolan muistomerkin luona Turun tuomiokirkolla klo 11. Aluksi pastori Tiinakaisa Honkasalo lausui tervehdyksen tuomiokirkkoseurakunnan puolesta. Tervehdyksessään pastori Honkasalo huvitti kuulijoita viittaamalla Agricolaan sosiaalisen median (lyh. some) edelläkävijänä, tämä kun kirjoitti ABC-kirjansa alkupuheessa: ”Jumalan käskyt ja mielen, jotka taidat Somen kielen”. Sen jälkeen prof. emer. Kaisa Häkkinen esitti tervehdyksen Mikael Agricola -seuran puolesta. Puheenvuorossaan prof. emer. Häkkinen painotti, ettei Agricola suinkaan ollut ainoa varhainen suomen kirjakielen edistäjä, vaikka onkin selvästi maineikkain. Seppeleenlaskun yhteydessä veisattiin Markku Hietaharjun johdolla virrestä Nyt soikoon taivas kiitostaan (420b), joka tunnettiin jo keskiajalla ja jonka Agricola on merkinnyt muistiin sen latinankielisin sanoin (Exultet coelum laudibus).
Seppeleenlaskun jälkeen ohjelma jatkui tuomiokirkon Agricola-kappelissa. Prof. emer. Kaisa Häkkinen haastatteli nuorta Mikael Agricolaa, jota esitti yo. Niilo Rantala. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa Agricolan henkilöhistoriasta sekä hänen työstään suomen kielen käytön edistämiseksi. Lisäksi esiteltiin myös Agricola-kappelia ja sen pyhimyskappelina toimimisen historiaa, josta kertovat yhä kappelin seinillä näkyvät keskiaikaiset kuvat.
Lopuksi siirryttiin Maarian kirkossa pidettyyn tilaisuuteen, jossa prof. emer. Kaisa Häkkinen ja prof. Terttu Lempiäinen kertoivat Agricolan ajan hyötykasveista, niiden kasvatuksesta Suomessa ja niiden suomenkielisistä nimityksistä. Kuultiin sekä tutuista, nykyäänkin yleisesti viljellyistä kasveista että eksoottisista lajeista. Paikalla oli myös Mikael, joka lauloi vanhan kevätlaulun Tempus adest floridum. Tilaisuuden päätteeksi pastori Mikko Laurén piti hartauden, minkä jälkeen Maarian seurakunta tarjosi kuulijoille kahvia ja nisupullaa kirkon asehuoneessa (Agricolan ei tiedetä käyttäneen lainkaan itäsuomalaista sanaa vehnä, vaan pelkästään länsisuomalaista sanaa nisu). Tilaisuus veti Maarian kirkkoon toista sataa kiinnostunutta kuulijaa.