Mikael Agricola -seura

TIEDOTE

Julkaisuvapaa HETI

AGRICOLAN MUISTOMERKKI PALJASTETAAN VIIPURISSA

Viipurissa paljastetaan lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan (n. 1507–1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Muistomerkin paljastuspuheen pitää patsashankkeen alkusanat vuonna 2000 Kyrönniemessä sijaitsevan Agricolan muistokiven paljastustilaisuudessa lausunut ministeri Jaakko Numminen, joka luovuttaa muistomerkin Viipurin kaupungille.

Numminen paljastaa muistomerkin yhdessä Viipurin piirijohtaja Georgi Porjadinin kanssa. Muistomerkkihanke on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden virallista perintöä. Parhaana turistikautena Viipurin keskustassa järjestettävään juhlaan odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä. Myös nuori Mikael Agricola on mukana seuraamassa juhlintaa.

Muistomerkin paljastustilaisuudessa Suomen valtiovallan tervehdykset esittävät eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kauko Hänninen sekä opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Juhlallisuuksiin osallistuu myös arkkipiispa Jukka Paarma, Venäjän ortodoksisen kirkon piispa Markell sekä Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Myös Niilo Rantalan esittämä koulupoika Mikael osallistuu juhlintaan.

Suomenlahden rannalla Kuolemajärven Kyrönniemellä sijaitsevalla Agricolan muistokivellä järjestetään 27.6.aamulla hartaustilaisuus, jossa puhuvat Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila sekä Koiviston (Primorsk) kaupunginjohtaja Aleksei Skorodumov. Lauantaina illalla kirkkokonsertissa esiintyvät Naantalin seurakunnan kanttori Kari Vuola ja bassobaritoni Nicolas Söderlund. Sunnuntaina Pietari-Paavalin kirkossa järjestettävässä ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa saarnaa arkkipiispa Jukka Paarma.

Juhlallisuuksien yhteydessä lauantaina illalla järjestettävällä laivaristeilyllä vietetään rukoushetki sitten Agricolan aikojen huolestuttavaan kuntoon päässeen Suomenlahden ja Itämeren suojelun merkeissä. Aloitteen tähän on tehnyt Elävä Itämeri -säätiön ja Baltic Sea Action Groupin perustaja Ilkka Herlin, joka on Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja on ollut tukemassa muistomerkkihanketta taloudellisesti.

Agricolalle omistetun viikonvaihteen viikon vaihteen monipuolisella ohjelmalla halutaan palauttaa mieliin 101 vuoden takaiset tapahtumat kesäkuussa1908, jolloin Emil Wikströmin alkuperäinen Agricolalle omistettu muistomerkki paljastettiin Viipurin monipäiväisten laulujuhlien yhteydessä silloisen tuomiokirkon edustalla.

Viipurin linnaan Agricola -huone

Viipurin linnan museossa avataan Agricolalle omistettu huone, jossa on näytteillä Agricola 2007 mitalikilpailutöiden näyttely. Mikael Agricola -seura ja Agricolan synnyinpitäjän Pernajan kunta ja seurakunta lahjoittavat museolle vanhan talonpoikaisjaalan pienoismallin. Lisäksi suomalaiset kustantajat Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Edita Oy ja BTJ Finland Oy sekä kirkkohallitus ja Mikael Agricola -seura lahjoittavat Viipurin kaupunginkirjastolle juhlavuoden monipuolisen Agricola-aiheisen kirjallisuuden kokoelman.

Muistomerkin paljastamisen kunniaksi Lingsoft Oy julkaisee yhteistyössä Mikael Agricola -seuran kanssa ja kirkkohallituksen taloudellisella tuella juhlavuonna 2007 ilmestyneen Agricola tunnissa -sanaston venäjänkielisen version. Sitä tullaan jakamaan Viipurissa mm. koululaisille sekä kirkoissa ja kirjastoissa. Monikanavaisen sanaston voi lukea myös sähköisenä e-kirjana ja ladata mobiiliversiona puhelimeen, lisätietoja Agricola -sanastosta ja muista One-Hour Words -sanastoista www.onehourwords.com

Mikael Agricola -seuran aloitteesta on yhteistyössä Viipurin kaupungin kanssa käynnistetty jokin aika sitten selvitystyö koskien Viipurin vanhan tuomiokirkon eli kaupunkikirkon alueen monitieteellistä tutkimus- ja kulttuuriperintöhanketta. Tämän lähitulevaisuudessa käynnistyvän hankkeen tavoitteena on saattaa myös Agricolan hautapaikkana pidetty raunioalue arvoiseensa tilaan ja asemaan, onhan se merkittävä eurooppalainen kulttuuriperintökohde. Hanketta esitellään viikonvaihteen aikana Viipurin historiaa ja arkeologiaa hyvin tuntevien arkeologien Aleksanteri Saksan sekä Markus Hiekkasen toimesta. Aiheesta on tiedotettu lähemmin, tiedote löytyy myös osoitteessa http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=45

Autuaita ovat rauhantekijät

Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta. Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin harmaa graniittijalusta on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa), ja sen kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tonnin painoinen kauluskivi. Muistomerkissä lukee suomeksi ja venäjäksi raamatun sanat: Autuaita ovat rauhantekijät. Muistomerkin viereen sijoitetussa tekstitaulussa kerrotaan Agricolasta, muistomerkistä ja sen historiasta suomen, venäjän ja ruotsin kielellä.

Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa. Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy.

Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki lähes 10 vuoden ajan 1520-luvulla, ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispan virassa ollut Agricola oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan ja Novgorodiin suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän rauhanvaltuuskunnan matkalta.

Mikael Agricolan elämäntyöllä on ollut suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille. Häntä pidetään Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä, kirkon uudistajana sekä rauhanneuvottelijana Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1554 –1557. Agricolan perintö elää vahvana nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo yli 450 vuotta. Tähän viittasi myös Agricolan juhlavuoden teemana ollut oma kieli, oma mieli.

Viipurin muistomerkkihankkeesta, Agricolasta, juhlavuodesta sekä muistomerkin paljastusjuhlallisuuksista löytyy lisätietoa Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta www.mikaelagricolaseura.fi ja juhlavuoden jälkeen perustusta Mikael Agricola portaalista http://agricola.utu.fi/mikael

Lisätietoja antaa muistomerkkitoimikunnan sihteeri Ossi Tuusvuori (ossi.tuusvuori@utu.fi gsm +358-40-7608280).

Tämä artikkeli on julkaistu perjantaina 26. kesäkuuta 2009 kello 14.41 ja sen aiheena on Ajankohtaista, Tiedotteet. Artikkelin on kirjoittanut Anniina Lehtokari. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.