Vladimir N. Smirnov (1937 – 2021)
keskiviikkona 22. joulukuuta, 2021
Venäjältä on viime päivinä kantautunut surusanoma, jossa kerrotaan biologian tohtori, akateemikko Vladimir N. Smirnovin kuolemasta 27.9.2021. Hän oli 84-vuotias, syntynyt Tcheljabinskissa 17. toukokuuta 1937. Akateemikko Smirnov valmistui v. 1959 Leningradin valtion yliopistosta ja hän toimi kokeellisen kardiologian tutkimuslaitoksen johtajana.
Hänen monipuolista elämäntyötään on tässä yhteydessä mahdotonta kaikilta osin selvittää, mutta hänen osuutensa Mikael Agricolan muiston vaalimisessa ja suomen kirjakielen arvostamisessa, ovat vaikuttavaa rauhanajan rakennustyötä, jota on syytä jälkipolvien tietää ja arvostaa.
Vuoden 2000 tammikuussa Turussa pidettiin Agricola-symposiumi, jossa tieto sotavuosina kadonneesta Agricolan kuolinpaikan muistokivestä varmistui ja samalla vahvistui sen uudelleen pystyttämisen mahdollisuus. Ratkaisevasti asian edistymiseen vaikutti akateemikko Vladimir N. Smirnovin aloitteellisuus. Hän hankki rahoituksen ja hoiti asian hallinnoinnin Venäjän kulttuurihallinnon ja Viipurin kaupungin johdon kanssa. Asian eteenpäin menoa edisti myös Venäjän duuman Suomi-ryhmän sihteerin ja ainoan suomen kielen osaajan Aleksandr Belovin informointi ja yhteydenpito eri tahoihin. Suomessa herättikin ihmettelyä ja hyvää mieltä jo kesäkuussa 2000 Viipurista tullut kutsu uudelleen löytyneen muistokiven paljastusjuhlaan.
Kuolemajärven, Kyrönniemen kärkeen aavana aukeavan Suomenlahden rannalle oli ikimännikön reunaan Viipurin kaupunginarkkitehti Nelli Li suunnitellut muistokiven paikan, vanhan muistomerkin kiveyksen päälle. Pietarin eremitaasin sepät olivat takoneet valurauta-aidan entisen valokuvan pohjalta. Uudelleen kullattu teksti tummassa kivessä kertoi: ”Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola suomalaisen kirjallisuuden isä 9 pv huhtikuuta 1557. Pystytetty Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900”. Muistomerkin läheisyyteen rakentui vielä myöhemmin Viipurin piirijohtaja Georgy Porjadinin ideoimana ja rahoittamana hirsinen museomaja. Paikallinen lääkäri ja Agricolan muiston vaalija Juri Ogloblin on pitänyt huolta muistomerkistä ja sen ympäristöstä museoineen.
Muistokiven paljastusjuhlassa juhannuksena 2000 akateemikko Smirnov kertoi lapsuutensa kesänviettopaikoista Kyrönniemen alueella. Hänen suomenkielinen puheensa kertoi ystävyydestä ja syvästä vaikuttavuudesta, jonka Mikael Agricolan elämäntyön muisto oli jo poikavuosista alkaen tehnyt.
Suomen Kulttuurirahasto huomioi akateemikko Smirnovin ansioita muistomerkkiasiassa Agricola-mitalilla, joka luovutettiin paikallisen maakuntarahaston vuosijuhlassa Ylämyllyn keskuskoululla 2. huhtikuuta 2001.
Vladimir N. Smirnov ei ollut vain suomalaisten ystävä, hän oli tämän lisäksi suomen kirjakielen ymmärtäjä ja osaaja. Kun vuonna 2007 Turun tuomiokirkossa vietettiin Agricolan päivänä 9. huhtikuuta juhlajumalanpalvelusta, huomasin akateemikko Smirnovin puolisoineen istumassa juhlakansan keskuudessa. Hän tunnisti minut, hymyili ja heilautti kättään – virsikirja kädessään. Hän halusi olla läsnä Agricola-juhlavuoden päätapahtumassa, juhlajumalanpalveluksessa, koska ymmärsi suomenkielisen liturgian ja arkkipiispa Paarman selkeän ja sisältörikkaan saarnan, sekä virsien sanoman – Mikael Agricolankin sanoittamien virsien. Hän eli ja arvosti sitä rauhaa, mitä ”rauhan rakentajapiispa” oli sanoittanut vuosisatoja aikaisemmin.
Levätköön hän rauhassa, sydänten parantaja, akateemikko ja rauhanrakentaja tässä ajassa.
Ossi Haaramäki
Teol. tri